Me pohjoisessa elävät tiedämme, että D-vitamiinia on tähän aikaan vuodesta heikosti saatavilla. Jo elokuun puolivälillä auringon UVB-säteistä ei enää saa riittävästi D-vitamiinia ja varastot alkavat huveta. Yleisimmin D-vitamiinin puutoksesta johtuvina oireina
Mitä D-vitamiini on?
D-vitamiini ei oikeastaan ole vitamiini, vaan välttämätön steroidihormoni. D-vitamiini on yleisnimitys rasvaliukoisille aineille kolekalsiferoli (D3) ja ergokalsiferoli (D2). Sekä D2 että D3 lisäävät D-vitamiinipitoisuutta veressä, mutta D3 imeytyy helpommin ja muuntuu kehossa D-vitamiiniksi. D-vitamiinilla on kehossa useita tärkeitä tehtäviä:
• Auttaa säilyttämään normaali lihastoiminta
• Tukea vastustuskyvyn normaalia toimintaa
• Auttaa säilyttämään normaali luusto
• Optimoida imeytymisen D-vitamiinin vaikutus lihaksistoon
D-vitamiinin vaikutus lihaksistoon
Solumme ja hermostomme tarvitsevat tätä steroidihormonia uudistuakseen. On myös olemassa lukuisia tutkimuksia, joissa on todettu D-vitamiinin positiivinen vaikutus lihasvoimaan.
D-vitamiinilla on roolinsa kalsiumin vereen imeytymisen säätelyssä sekä luuston aineenvaihdunnassa, mutta kasvavat todisteet osoittavat myös, että D-vitamiinilla on myös tärkeä tehtävä monissa muissa kudoksissa, kuten esimerkiksi luurankolihaksissa.
Eräässä amerikkalaisessa tutkimuksessa tutkittiin 400 henkilön käsi- ja jalkavoimaa suhteessa veren D-vitamiinipitoisuuteen. Osallistujat jaettiin kahteen ryhmään. Yksi ryhmä sai D-vitamiinilisää, toinen sokeripillereitä. Samaan aikaan treenasivat he treeniohjelman mukaisesti. Tulokset osoittivat, että D-vitamiini voi tukea parempaa lihasvoimaa aikuisilla. *
D-vitamiinin puutos voisi olla potentiaalinen selitys sille, että vitamiinilisää saanut testiryhmä kykeni raskaampiin nostoihin ja useampiin toistoihin, kuin plaseboa saanut ryhmä.
Toisessa tutkimuksessa tutkittiin olkapäävammoista kärsiviä henkilöitä, tulokset osoittavat, että korkeampi D-vitamiinipitoisuus veressä assosioi kääntäjän mansettilihaksen vähäisemmän rasvankertymisen kanssa. D-vitamiinilisän käyttö paransi olkanivelen ROM:ia, Range Of Motion. 2- tyypin lihaskuidut ovat lihaskuituja, jotka tuovat lihaksiin volyymia, voimaa ja räjähtävyyttä. Myös näissä nähtiin tutkimuksen mukaan selkeä vaikutus olkavammoista kärsivien henkilöiden D-vitamiinipitoisuuden nousun myötä.
D-vitamiinin vaikutus vastuskykyyn
Vastuskykymme suojelee kehoamme ulkopuolisilta, hyökkääviltä organismeilta ja ylläpitää samalla toleranssia omia kehontoimintojamme kohtaan. D-vitamiinireseptorit vaikuttavat immuunisoluihin (antigeenisolut B-solut, T-solut) ja niillä on kyky vaikuttaa sekä synnynnäiseen että adaptiiviseen vastustuskykyyn. Liian alhaisen D-vitamiinitason seuraukset ovat viimevuosina selkeytyneet ja puutos voi heikentää vastustuskykyä ja kasvattaa tulehdusriskiä *.
Lyhyesti ja ytimekkäästi – jos olet sairas eikä treenaus ole mahdollista, et voi myöskään tulla vahvemmaksi.
Muutamia D-vitamiinipuutoksen oireita
- Väsymys
- Lihasheikkous
- Nivel-, lihas- ja luustosärky
- Käsien ja jalkojen puutuminen
- Lihaskrampit ja vaikeus nousta ja kävellä rappusia
HUOM! Jotta voit varmistua, kärsitkö D-vitamiininpuutoksesta, tulee sinun käydä verikokeessa.
Miten saat D-vitamiinia?
Jos kesäkuukausina olet ulkona vartin ja altistat ihon auringolle, tuottaa kehosi D-vitamiinia, kun iho saa UVB-säteitä. Muina vuodenaikoina auringonsäteet ovat liian heikkoja, eikä iho tuota D-vitamiinia. Tällöin vitamiinia on saatava ravinnosta. D-vitamiinia on saatavilla vain harvoissa elintarvikkeissa, kuten rasvaisessa kalassa, kananmunissa, villisienissä ja rikastetuissa maito- ja rasvatuotteissa. Voi siis olla vaikeaa saada riittävää määrää D-vitamiinia ruoasta. Siinä tapauksessa lisäravinne on yksinkertainen lähde, erityisesti, jos olet huono saamaan lohta tai makrillia lautaselle.
Voiko D-vitamiinia saada liikaa?
Liika D-vitamiini voi olla myrkyllistä ja tuottaa veressä liikaa kalsiumia, jonka munaiset säilövät, tämä voi johtaa munaisten pettämiseen. Tätä ei tietenkään kukaan halua. Mutta tällaiseen tilanteeseen tarvitaan todella suuri määrä D-vitamiinia. Euroopan elintarviketurvallisuusviraston, EFSA, mukaan aikuisen henkilön maksimiraja D-vitamiinille on 100 mikrogrammaa päivässä.
