80- ja 90-luvun rivarit/omakotitalot

Viestiketju osiossa 'Kotitalous' , aloittaja naksu, 30.10.2017.

  1. naksu

    naksu

    Liittynyt:
    28.3.2003
    Viestejä:
    1 913
    Likes Received:
    9
    Oletan, että täältä löytyisi sakkia, joka tietää jotain rakennustekniikasta. Lyhyesti, niin olemme etsimässä Suomesta "kakkosasuntoa", koska sen verran säännöllisesti tulee Suomessa nykyään oltua. Tarkoitus olisi hankkia omakotitalo/rivari joltain mukavalta alueelta pk-seudulla, josta pääsee helposti julkisilla keskustaan (40min maksimissaan).

    Itse asiaan. Markkinoilla on paljon myynnissä 80- ja 90-luvun rivareita ja omakotitaloja. Kuntotarkistuksissa näissä kaikissa on näitä ns. "riskirakenteita", koska ilmeisesti 20-30 vuodessa aina joku asia on nykytietämyksen valossa väärin tehtyä. Mitä ostajan pitäisi tehdä minimoidakseen riskit, että talo on pian purkukunnossa tai vaatii todella kalliin remontin? Monissa taloissa on myös korjattu aikaisempia vesivahinkoja. Miten voi varmistaa, että korjaus on kunnolla tehty? Esim. valesokkelin voi käsitteekseni "korjata" muotoon, jossa riskiä ei enää olisi, mutta maallikkona on hankala sanoa onko nykyinen korjausmenetelmä taas piakkoin määritelty riskirakenteeksi. Entä paljonko voi talon elinkaareksi olettaa ennen kuin kannattaa pistää paikka matalaksi?

    Oletan, että aihe kiinnostaa monia muitakin, joten jätän tarkoituksella rajaamatta kysymystä liikaa...
     
  2. PormestariSisu

    PormestariSisu

    Liittynyt:
    10.8.2012
    Viestejä:
    291
    Likes Received:
    13
    Kolme tärkeää asiaa näkee jo muutamassa sekunnissa. Ympäröivä maa laskee talosta poispäin, taloon noustaan sisälle (porras tai luiska) ja talossa on harjakatto räystäillä. Ei tietenkään voi luvata että kaikki olisi kunnossa vaikka nämä kolme asiaa toteutuisi, mutta jos nämä ei ole kunnossa niin riski on jo suuri.
     
  3. suurhiilari

    suurhiilari

    Liittynyt:
    11.11.2016
    Viestejä:
    86
    Likes Received:
    24
    Sukupuoli:
    Mies
    Kantsii hommata joku kirja aiheesta. Netistäkin löytyy tyyliin omakotitalon ostajan opas. Myös kiintestöliitolla voi olla matskua. Edell vastaus hyvä! Lisäksi märkätilat ja niiden mahd aiemmat remontit voi olla vaaran paikka koska vedeneristysmääräykset on tullut basta myöhemmin.
     
  4. naksu

    naksu

    Liittynyt:
    28.3.2003
    Viestejä:
    1 913
    Likes Received:
    9
    . No tässä olisi yksi konkreettinen löytynyt esimerkki:
    • Rakennettu 80-luvun lopulla
    • Märkätiloihin asennettu lattialämmitykset ja rempattu täysin vuonna 2010 (alakerta) ja 2013 (yläkerta)
    • Kellarikerros, jossa WC, sauna, khh
    • Talo on rinteessä ja kallistukset näyttävät olevan kunnossa kuten myös sadeveden ohjaus
    • Sadevesipumppu
    • Ulkoisesti koko kämppä on viimeisen päälle
    • Ei tehtyä kuntotarkastusta (mutta tämä tulisi toki teetettyä ennen ostoa)
    Sitten näitä mielenkiintoisempia juttuja:
    • Sadevesipumppu hajosi alkuvuonna, jonka jälkeen havaittiin kellarikerroksessa kosteusvaurio
    • Myöhemmän mittauksen yhteydessä kosteusarvot samat, jonka takia salaojat kuvattiin (tukossa) ja huuhdottiin auki
    • Kellarin seinien alaosat hiottu ja kuivattavana tällä hetkellä
    • Välittäjän mukaan kellari on: "Rakenne on perus antura, betoniseinä rakenne. Ei mitään homehtuvaa välissä vaan täyttä kiveä, joten helpohko kuivattaa."
    Erityisesti kellarit arvelluttavat ja tässä tosiaan on semmoinen. Koska kellari on asuintilana käytössä, niin betoniseinät ovat maalattuja. Tiedä sitten miten vaikuttaa kosteuden liikkeisiin.

    Pitänee ostaa joku kirja aiheesta...
     
  5. Razorblade

    Razorblade

    Liittynyt:
    27.5.2004
    Viestejä:
    1 510
    Likes Received:
    63
    Sukupuoli:
    Mies
    Kaupunki:
    susirajalla
    Ite asunu nyt viitisen vuotta vuonna -90 rakennetussa rivarikaksiossa ja aika paljon on asioita tullu esille kun remontteja tehny ite ja kylppärin kosteusvauriota selvitelly viime keväänä.

    Ite nostasin talon sisäpuolella ehdottomasti ykkösasiaksi kylpyhuonetilojen lattialämmityksen sekä koneellisen poistoilmanvaihdon olemassa olon. Lattialämmitys siksi, että tuon ikäsissä ei oo oikeastaan koskaan minkäänlaista vesieristettä, korkeintaan muovimatto jonka tekninen käyttöikä on maks. 25 vuotta eli ummessa kirkkaasti jo tänä päivänä. Lattialämmitys haihduttaa kosteuden jota sinne lattiaan jää ja koneellinen poistoilmanvaihto pitää huolen siitä, että se kosteus oikeasti katoaa sieltä tilasta eikä tiivisty esimerkiksi kattopaneloinnin yläpintaan.

    Korvausilman sisääntulo voi olla raitisilmaventtiileillä ikkunoiden yläpuolella, mutta poisto on oltava koneellinen, koska painovoimanen ei vaan yksinkertasesti toimi kunnolla jos suihkua, pyykkikonetta, yms. kosteuslähteitä käytetään päivittäin. Ilmanvaihtohormit pitäs myös putsata noin viiden vuoden välein joka kannattaa varmistaa, taloyhtiömuotosessa asumisessa ei oo mitään syytä lykätä tuota koska se maksaa oikeesti vaan satasen-kaks per kämppä. Meillä tehtiin pari viikkoa sitten kanavien putsaus, edellisestä kerrasta ei ole mitään kirjallista tietoa tallessa, ja vaikutuksen huomas heti kun kylppärissä pyykit kuivuu vanhan 2vrk sijaan yhessä yössä. Mihinkään muuhun ei koskettu, ainoastaan kanavat putsattiin ja ilmamäärät säädettiin :)

    Maanvastanen ulkoseinä esimerkiksi kellarissa on ehdoton nou nou jos seinärakenne on alkuperänen ja salaojituksen kunnosta ei ole tietoa. Se on vaan ajan kysymys millon sieltä tulee vesi läpi kun jostain kohdasta pettää bitumisauma tai mikä nyt onkaan laitettu aikanaan. Kannattaa kattoa talon sokkelia kun pyörii siellä näytöillä, oikein toimivissa ja "varmuudella" kuivissa rakenteissa sokkelin harkkosaumat ei erotu, sokkelin pinta on ehjä eikä siinä kasva mitään horsmaa tai rikkaruohoa heti seinän vieressä.

    Jos on tehty remontteja varsinkin kosteisiin tiloihin tai kosteusvaurioiden korjausta vakuutusyhtiön piikkiin, niin niistä kannattaa vaatia paperit nähtäville. Emännän kanssa ollaan kateltu taloja viime aikoina ja harmittavan monissa tuommosissa maavalliseinissä on ollu kosteusvaurioita vuosien mittaan. Papereita ja dokumentteja korjauksen suoritustavoista ollaan pyydetty jokaisesta kohteesta, 9/10 ei papereita löydy tai sitten eivät vaan halua niitä näyttää koska remontti on tehty ihan päin vittuja juosten kusten. Samoin on monissa kohteissa ollu kylppäriremontteja jotka on tehty pitkälle tän vuosituhannen puolella, mutta vesieristyksen taso on täysin dokumentoimaton, eli siellä voi olla ammattilaisen tekemä eristys tai sitten se voi olla asukkaan ite Bilteman pensselisetillä ja naapurin ylijäämäeristeillä väsäämä.

    Tuossa muutama juttu mitä ite kattosin. Muuten nuo jo edellä mainitut asiat vie pitkälle, varsinkin harjakatto räystäillä ja poispäin viettävä maanpinta. Räystäistä kannattaa varmistaa mihin kourut laskee, joissakin voi olla kourujen jatkeena pien 10l ämpärin kokonen pesä suoraan siinä alla. Ihan jo metrinkin verran sokkelista ulospäin tehty jatkoputki auttaa asiaa huomattavasti.


    Sadevesipumput, salaojat ja maanpintojen kaadot auttaa vaan rajallisesti jos sokkelia ei oo asianmukasesti eristetty. Tuo välittäjän sulle antama tieto, että tuonikänen rakenne on "helppo kuivattaa" on ihan täyttä paskapuhetta. Siellä on seinärakenteen ulkopinnassa joku bitumivuoraus/huopa, jonka ympärillä on jonkinlainen hiekkaeriste/täyttö. Se hiekka kun pääsee oikeesti kunnolla märäksi ja tulee seinästä läpi niin se seinän paikkaus ja kuivatus ei auta vaan se hiekka pitäs myös saada kuivaks useamman kymmenen sentin etäisyydelle seinän ulkopinnasta ja seinän suojaus kuntoon sieltä ulkopuolelta. Käytännössä sitä suojausta ei saa korjattua ilman ulkopuolista kaivamista. Jos se seinä vaan kuivataan ja korjataan sisäpinnasta niin rakenne jää märäksi ja kosteus lähtee nousemaan rakenteessa ylöspäin.

    Jos oot joskus käyny hiekkarannalla ja kaivanu 10cm syvyyteen siinä hiekassa niin se on ihan läpimärkää vaikka aurinko porottas taivaalta kuinka nätisti. Meillä oli kylppärin lattiassa kosteutta ja alla oleva hiekkatäyttö oli päässy kans kastumaan, sitä rakennetta&hiekkaa ois saanu kuivattaa kuulemma pahimmillaan puol vuotta ja kuivumisesta ei ois ollu mitään takeita. Lattia tehtiin siis kokonaan uusiks alle viikossa, hiekkoja vaihdettiin ja laitettiin nykysäännösten mukaset rakenteet sinne, taloyhtiö maksoi koko lattiarakenteen uusimisen.
     
    narunpätkä tykkää tästä.
  6. naksu

    naksu

    Liittynyt:
    28.3.2003
    Viestejä:
    1 913
    Likes Received:
    9
    Tuossa tulikin kohtuu hyvää settiä. Vähän samat epäilyt oli itsellänikin ja kun kyselin tarkempia kuvauksia rakenteesta ja vesieristeistä ja mitään ei ole kuulunut. Päivän kevennyksenä voisi tähän lisätä tämän Puu-Käpylän helmen:

    https://asunnot.oikotie.fi/myytavat-asunnot/helsinki/13749990

    Eihän tuossa ole kuin vuokratontti, 100-vuotias talo joka revitty vesivahingon jäljiltä auki, joten kaikki pistettävä uusiksi, neliöitä vain hieman yli 80 ja hintapyyntö kevyet 460000. Siinä otetaan hipsteristä mittaa, kun katsotaan kuka pääsee osuuskunnan jäseneksi.
     
  7. Razorblade

    Razorblade

    Liittynyt:
    27.5.2004
    Viestejä:
    1 510
    Likes Received:
    63
    Sukupuoli:
    Mies
    Kaupunki:
    susirajalla
    Kyllä joku tuonkin ostaa ihan varmasti vaikka maalaisjärjellä ajateltuna ei mitään järkee. Vuokrasoppari menossa umpeen 2023 jollon se nousee varmasti lähemmäs tai ylikin 10%, talon hinnan päälle tulee näköjään vielä osuuskunnan liittymismaksu 16 800€ ja talon energialuokka G kahdella ikivanhalla kaakeliuunilla tarkottanee aika mielenkiintosia lämmityskuluja talviaikaan. Ja kaiken tuon päälle riski siitä, että tuuletusreittien tukkimisen seurauksena siellä muhii seinissä vähän enemmänkin korjattavaa paskaa kuin mitä ovat rakenteita avaamalla saaneet selville :oujee:
     
  8. IronMind

    IronMind

    Liittynyt:
    10.1.2003
    Viestejä:
    3 000
    Likes Received:
    89
    Täytynyt olla Käpylän torpassa jo tosi paha tilanne päällä, kun välittäjä omatoimisesti mainitsee ilmoituksessa asiasta, vaikkakin kiertoilmauksella "sisäilmaongelma".

    Hirveetä paskaa ihan näin maallikonkin silmin kaupan Espoon suunnalla, sen mitä kolme vuotta sitten viimeksi näytöillä tuli rampattua. Piilosokkeli-/laattaperustettuja taloja montussa, tasakattokuutioita ilman räystäitä, kattovuotoja, kostuneita kylppäreitä joissa askarreltu vain kopolaatat irti ja uudet tilalle, kylppärilaattoja monessa kerroksessa, 80-luvulla vaatehuoneista tehtyjä saunoja, sisäpuolelta eristettyjä vanhoja kellareita, umpipulloalapohjia jne. jne.

    Suosiolla naksuna käyttäisin kelvollisen hakemiseen rauhassa aikaa. Jos joku vähänkään epäilyttää niin ei ole mitään syytä rakastu intopäissään mihinkään tiettyyn kohteeseen. Seuraavaa vaan suosiolla kehiin. Espoon tapauksessa ehkä harmillisesti kulkuyhteyksien ja palveluiden puolesta parhaat alueet on rakennettu juuri pahimmilla riskivuosikymmenillä.
     
    Viimeksi muokattu: 1.11.2017
  9. narunpätkä

    narunpätkä

    Liittynyt:
    25.10.2014
    Viestejä:
    4 734
    Likes Received:
    1 499
    Sukupuoli:
    Mies
    Onko tuo osuuskunta sitten käytännössä sama kuin taloyhtiö?
    Jos siihen pätee samat säännöt niin silloinhan yhtiö vastaa kaikesta muusta kuin sisäpinnoista ja niistäkin jos niiden uusiminen johtuu rakenteiden korjaamisesta.
    Itsellä oli perikunnalta ostettu -56 rakennettu rintsikka jota ei tullut mieleenkään alkaa korjaamaan, jotenkin älytöntä omasta mielestä tehdä asiat kahteen kertaan (ensin purkaa ja sitten rakentaa) ja siltikin on vanha talo.
    Toki jos oikein halvalla saa ja tykkää oikeasti remontoinnista niin mikä jottei, itse kuitenkin rakennusalalla toimivana ei kyllä enää jaksa harrastaa remontointia etenkin kun vielä laskee ettei siinä ole mitään järkeä kun vähän lisää laittamalla saisi kokonaan uuden talon.
    Lisäksi kun remontoit ja jotain vanhaa rakennetta onkin jäänyt alle ja myyt taloa niin olet oikeudessa uusien ostajien kanssa kun ei ollutkaan täysin uusi talo.
    Joskus muistan yhden keissin jossa haastoi oikeuteen kun taloon olikin tehty vain pintaremppa, ostajan mielestä kaikki olisi pitänyt tehdä uusiksi, runkoa myöten kun kerran remontoidaan.

    Joskus saattaa löytyä oikea lottovoitto jossa on ollut teinitse ja säästin mies joka oikaissut jokapaikassa mutta parhaimmillaan voi olla todella taidolla tehty ja erinomainen rakennus tai sitten jotain siltä väliltä mutta tuntuu että ostaja on tänäpäivänä jo lähtökohtaisesti voittaja jos vähääkään on sanomista jossain kohtaa taloa.
     
    Joxuz tykkää tästä.
  10. PormestariSisu

    PormestariSisu

    Liittynyt:
    10.8.2012
    Viestejä:
    291
    Likes Received:
    13
    Ei se kellarikaan ihan maailmanloppu ole vaikka ulkopuoli olisi "alkuperäinen" eli bitumisively ja hiekkatäyttö. Siellä on kosteutta joka pääsee seinään, olennaista on että se myös pääsee haihtumaan sisälle ja sisäilmasta kosteus johdetaan pihalle. Itse asun 70-luvun lopun OK-talossa jossa kellari puoliksi maan alla. Maata vasten olevat betoniseinät on sisäpuolelta osittain koolattu ja eristetty, mutta aina siten että betoniseinästä tuleva kosteus pääsee konvektiolla poistumaan. Ei lateksia betonin pinnassa ja LTO-kone pitää huolen ilman vaihtuvuudesta. Myös puurakenteet on irti betonista.

    Vaatii ymmärrystä tehdä näitä ja uskon että 70-80% tehdyistä on enemmän tai vähemmän susia.
     
  11. Laardi

    Laardi VIP

    Ikä:
    44
    Liittynyt:
    26.5.2004
    Viestejä:
    6 907
    Likes Received:
    2 787
    Sukupuoli:
    Mies
    Kaupunki:
    Espoo
    Vähän offtopikkia, mutta matka-aika julkisilla sallii vähän varvasta viivan yli kurottamalla Siuntion. Se on kuitenkin sen verran kaukana, että pahin pääkaupunkiseudun hintakerroin sallii samalla rahalla uudemman lukaalin.
     

Jaa tämä sivu