Maratoonarin rasvaprosentti

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Eevanen
  • Aloitettu Aloitettu
Huipputason maratoonareilla:

Miehet 3-5 %
Naiset 9-12 %

Kestävyysjuoksijoilla tyypillisesti:
Miehet 5-10%
Naiset 10-16%
 
Ei taida ihan noin alhainen olla, sillä maratonsuoritus vaatii myös hieman rasvaa. Esim.3% rasvoilla voisi tulla noutaja.
 
Minäkin ajattelen että jotain 5. He varmaan saisivat halutessaan sen kovinkin alas, heidän rasva-aineenvaihdunnan ollessa niin tehoksa.
 
Kilpahiihtäjistä saa jonkinlaista referenssiä. Sykettä Ladulle -kirjassa lukee että vuonna 1983 maajoukkuehiihtäjillä rasvaprosentti oli miehillä 6-8% ja naisilla 15-19%, keskiarvot 6,9% ja 18,8%. Vuonna 1973 lukemat olivat 9,8% ja 20,8% eli laskusuunnassa on oltu, mutta en usko että noista vuoden 1983 lukemista on paljoa tultu alaspäin. Samoissa lukemissa uskoisin maratoonareidenkin olevan.
 
Aikamoisen hoikkia ovat maratoonarit. Ei taida olla kovin järkevää tavallisen kuntoilijan pyrkiä noihin prosentteihin, vaikka on kai perimälläkin vähän vaikutusta. Tietääkö joku mahdollisesti tavallisten pulliaismaratoonarien prosentteja? Itse tunnen riittävän läheisesti vain yhden naisihmisen kysyäkseni asiasta suoraan, ja hänen prosenttinsa on niinikään pulliaisten ulottumattomissa, arvelisin.

Toisaalta, mitä tulin tarkkailleeksi esim tämän vuoden HCM:n osanottajia, niin hyllyntää oli monen tasoista aivan maalin tuntumassakin. Eli alhainen rasvaprosentti ei yksinään auta selviytymään maratonista.
 
Tuskin on 3-5%. Kannattaa ottaa huomioon, että maratoonarilla ei niitä lihaksiakaan ole juuri ollenkaan. Eli jos bodarilla on sama määrä rasvaa, niin hänen prosenttinsa on tietenkin paljon pienempi. Kyllä tavallinen kuntoilija varmasti samoihin prosentteihin pääsee. Ei se ole juoksukunnosta kiinni.
 
Brynjard sanoi:
Kilpahiihtäjistä saa jonkinlaista referenssiä. Sykettä Ladulle -kirjassa lukee että vuonna 1983 maajoukkuehiihtäjillä rasvaprosentti oli miehillä 6-8% ja naisilla 15-19%, keskiarvot 6,9% ja 18,8%. Vuonna 1973 lukemat olivat 9,8% ja 20,8% eli laskusuunnassa on oltu, mutta en usko että noista vuoden 1983 lukemista on paljoa tultu alaspäin. Samoissa lukemissa uskoisin maratoonareidenkin olevan.
Click to expand...
Paitsi naisten kohdalla. Hiihdossa ylimääräinen läski ei haittaa yhtä paljon kuin juoksussa. Naismaratoonareilla tuskin on noin korkeat prosentit.
 
Tosiaan hiihdossa ei ylimääräinen paino haittaa yhtä paljon, kuin juoksussa(näin luulisin). Juoksussa ollaan kumminkin jokaisen askeleen jälkeen hetki kokonaan ilmassa, eli kumpikaan jalka ei koske maahan. Tämä "pomppiminen" ylimääräisen lastin kanssa on raskaampaa, kuin hiihdossa, koska hiihdossa toinen suksi on aina maassa, eikä hiihdossa juurikaan liikuta ylöspäin ponnistuksessa.
 
Mikä olisi järkevä tapa laihduttaa? Maratonille treenaaminen ehkä pitkine hitaine lenkkeineen jo polttaa rasvoja ilman nälkäkuurejakin, mutta mistä olisi hyvä ruokavaliossa luopua, jos nyt tahtoisi kadottaa sanotaan vaikka 5 kg ensi kesään mennessä? Mistään varsinaisesta ylipainosta ei ole nytkään kyse, mutta 5 kilon pudotuksella saavuttaisi esimerkiksi pienemmän rintaliivien kuppikoon, mistä taas olisi hyötyä juoksun kannalta monellakin tavalla. No, rintavarustus on naisten murhe enemmänkin, mutta aiheuttaa päänvaivaa ja ikäviä hankautumia esimerkiksi sykemittarin käytön yhteydessä. :curs:
 
Tavan pulliaismaratoonarin rasvaprosentti on se sama kuin tavan pulliaisella. Maratooni ei harhaluuloista huolimatta vaadi mitään ihmeellisiä pinnestelyitä, koska kuka tahansa voi sen juosta jos käy läpi 4-6kk valmistautuvan juoksuharjoittelun. Mutta mitä enemmän rasvaa/painoa sitä hitaampi olet kestävyysmatkoilla. Huippumaratoonarit painaa alle 60kg.

Eevanen, täältä löytyy varmasti tukuittain painonveto-ohjeita, mutta aerobisessa harjoittelussa hiilareilla on tärkeämpi rooli kuin kehonrakennuksessa, koska lihaksia rasitetaan eri tavalla. Mut nää perusjutut eli turhat rasvat ja hiilarit veke, sitten sitä aerobista ja päivittäinen kalorimäärä hiukan alle kulutuksen.
 
Eugen sanoi:
Tavan pulliaismaratoonarin rasvaprosentti on se sama kuin tavan pulliaisella. Maratooni ei harhaluuloista huolimatta vaadi mitään ihmeellisiä pinnestelyitä, koska kuka tahansa voi sen juosta jos käy läpi 4-6kk valmistautuvan juoksuharjoittelun. Mutta mitä enemmän rasvaa/painoa sitä hitaampi olet kestävyysmatkoilla. Huippumaratoonarit painaa alle 60kg.

Eevanen, täältä löytyy varmasti tukuittain painonveto-ohjeita, mutta aerobisessa harjoittelussa hiilareilla on tärkeämpi rooli kuin kehonrakennuksessa, koska lihaksia rasitetaan eri tavalla. Mut nää perusjutut eli turhat rasvat ja hiilarit veke, sitten sitä aerobista ja päivittäinen kalorimäärä hiukan alle kulutuksen.
Click to expand...

Näin olen tuuminutkin, kuten tässä sanoit. Muutamankin kilon pudotus varmaan keventää menoa, vaikkei aikaan tulisi suurta parannusta. Ehkä tyydyn tässä vaiheessa siihen väistämättömään, vähäiseenkin painon alenemiseen, jonka oletan maratonharjoittelusta seuraavan. Tutkailin tässä ruokavaliotani, ja totesin, että se on jo nyt aika rajoitettu erinäisten syiden takia.

Sen sijaan ihmettelen tuota, että riittääkö tosiaan 4 - 6 kk harjoittelu? Erinäisissä ohjeissa, joita on tullut selailtua, on väitetty, että juoksuharrastusta olisi suotavaa olla takana yli 2 vuotta ennen kuin maratonille lähtöä kannattaisi edes harkita?
 
En nyt tähään löydä, mutta olikohan juoksija lehden vai tukholma marathonin sivuilta pitäis löytyä harjoitusohjelma, jossa tuo 4-6 kuukautta mainitaan. Puoli vuotta on muuten aika pitkä aika jossa ehtii kyllä kevyesti tulla marathon kuntoon (=jaksat juosta sen suoritusajan 6h puitteissa), jos vain harjoittelee säännöllisesti. Jos pystyt juoksemaan siviilissä suuremmitta ongelmitta 20km, niin pystys juoksemaan marathonin.

Eka kertaa marathonia juostessa muistelin miten jalat meni sökös 20km kohdalla, mutta sitten juostessa alkoi vasta tuntumaan 35km kohdalla. Näkisit vaan millaista juoksijaa noilla marathoneilla käy, niin et epäilis hetkeekään omia saumoja. Vanhoja mummoja joilla on toinen jalka kiero kuin TJ Groupin johto, käytännössä yksjalkaisia ukkoja kainalosauvoilla jne.

Kartan kuin ruttoa muuten toisten juoksijoitten seuraa ennen kisoja, kun en jaksa kuunnella sitä ulvomista hiilareista. V*ttu niinku maailmassa ei olis muuta jutunaihetta, kuin se miten paljon Pena veti eilen hiilaria, miten paljon Rape veti hiilaria ja miten paljon Erkki veti hiilaria. Ai niin, se sanahan oli tankkas. Nyt meinaa oksennus tulla.
 
Ei omista mahkuista voi koskaan olla liian varma. Sitä paitsi tähtäimessä on maratonjuoksu, jonka jälkeen jaksaa vaikka nauttia hieman kynttiläillallista jatkoista puhumattakaan.

Hiilihydraattitankkauksesta olen kyllä vakuuttunut, että sitä kannattaa edes harkita. Tankkaan vähäsen aina ennen pitkää lenkkiä. Eräskin kanssajuoksija oli uupunut polun varteen 15 km kohdalle kun oli kylmiltään lähtenyt yrittämään kahtakymppiä, vaikkei ollut aiemmin juossut kymppiä pidempiä matkoja. Oli valmistautunut samalla tavalla kuin kympille lähtiessään, eli todennäköisesti ei ollut juuri syönyt. Kokemusta puuttui.
 
Mahkuista vielä, et asenne pitää olla sitten kunnossa, sillä viimeiset 5km ei ole kellekään helppoa. Ja monille tulee jo noutaja kuiskuttamaan korvaan 30km kohdalla. Sit vaan katotaan, et kestääkö kantti.

Mä vaan noista hiilareista sanoin siksi, että itsestäänselvyyksistä ei tarvitse tehdä ohjelmanumeroa. Ketäpä nyt punttisalillakaan kiinnostaa kuunnella, kun Kake veti proteiinia eilen.

Ja tsemppiä harjoitteluun, vetelet vaan säännöllisesti sitä lenkkiä, niin jälkeenpäin huomaat, et ei se niin paha ollutkaan.
 
Eugen sanoi:
Mahkuista vielä, et asenne pitää olla sitten kunnossa, sillä viimeiset 5km ei ole kellekään helppoa. Ja monille tulee jo noutaja kuiskuttamaan korvaan 30km kohdalla. Sit vaan katotaan, et kestääkö kantti.
Click to expand...

Jep, eli korvien väli voi viimeistään pettää. Se on tiedossa. Kiitos sulle vaan mielenkiinnosta ja kannustuksesta. Yritän harjoitella säännöllisesti ja saavuttaa sellaisen kunnon, ettei tarvitse antaa periksi.
 
Back
Ylös Bottom