🚀 Venezuela VS USA - Taistelu huumekartelleja vastaan.

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Mike
  • Aloitettu Aloitettu
Meta title: đŸ”„đŸ›©ïž USAN JA VENEZUELAN ILMAKIELTO đŸ›©ïžđŸ”„

Meta description: đŸŸ„đŸŸŠđŸŸ„ Korkean tason geopoliittinen yhteenotto ja taivaan sulkemisen seuraukset lyhyesti ja rĂ€vĂ€kĂ€sti đŸŸŠđŸŸ„đŸŸŠ


MinÀhÀn nimeeomaan laitoin linkkeinÀ kÀytÀnnössÀ kaksi vastakkaista nÀkemystÀ siitÀ, kuinka moni kannattaa USA:n interventiota, toisen mukaan 3% ja toisen 25% jossain tuolla vÀlillÀ se totuus varmaan menee. Joka tapauksessa huomattava vÀhemmistö Venezuelan kansasta kannattaa USAn interventiota, eli Trumpilla ei ole edes kansan mandaattia, toisin kuin hÀn vÀittÀÀ.
No aika ymmÀrrettÀvÀÀ vastustaa vieraan vallan sotilasoperaatiota omaan maahan kun ei ole speksejÀ kyselyn hetkellÀ tiedossa. Onko interventio tyyliin nyt nÀhty alle tuntiin sisÀÀn ja ulos, vai VenÀjÀn tyyliin 4v kulutussotaa. Jos venezualaiset olisi ennakkoon tiennyt miten nÀtisti homma hoituu niin eiköhÀn 80%+ olisi puoltanut sitÀ (jÀtÀn 20% osuuden huumekartellien ja sekopÀiden edustukselle).
 
Ai USA estÀnyt öljyn myynnin? Viime vuosina toki ollut pakotteet voimassa, mutta kyllÀhÀn pidemmÀllÀ sihdillÀ tarkasteltuna Venezuelan köyhyys on pÀÀosin itse aiheutettua.

Ei Pakotteet Venezuelaa (Maduroa) vastaan ole uusi asia, vaan jatkunut jo vuosia, joilla on entisestÀÀn pahennettu sen tilannetta.


 
TÀssÀ on aika hyvin Venezuelan pakotehistoria. Merkille pantavaa ettÀ Bidenin hallinto helpotti joitain öljy ym pakotteita 2023 kun Venezuela (Maduro) lupasi vapauttaa poliittisia vankeja ja vapaat vaalit. Ja Maduro hÀpeilemÀttÀ kÀski korkeimman oikeuden julistamaan hÀnet voittajaksi, vaikka hÀvisi vaalit selkeÀsti. Ja pakotteet palasivat.

Ja talouskriisihÀn alkoi ennen mitÀÀn isompia pakotteita 2010-luvun puolivÀlissÀ, kun öljyn hinta romahti. Korruptoitunut ja kaikin puolin asiat huonosti hoitava hallinto ei saanut kurssia korjattua, tuli hyperinflaatio ja sitten tietysti kansa hermostui ja Maduro alkoi teilaamaan poliittisia vastustajia, mielenosoittajia jne ja sai kaikilta lÀnsimailta pakotteet.

Ja tietysti VenÀjÀ-Kiina-Iran yhteistyö pahentanut tÀtÀ kaikkea nyt viimeisimmÀssÀ vaiheessa, plus ne huumeveneet.

Korruptio rankingissa Venezuela on kolmanneksi viimeinen maailmassa, vain Somalia ja EtelÀ-Sudan alapuolella.
 
We’ll know more Monday when Maduro shows up for his arraignment. If he pleads guilty immediately, if he takes a cooperation deal, if this whole thing resolves quickly and quietly - that’s your confirmation. You don’t get that kind of efficiency in the U.S. criminal justice system unless the defendant’s already made a deal before he walked in the door.
Ihan mielenkiintoisia pohdintoja, mutta tuo ei ainakaan toteutunut. Kovasti oli syytöntÀ ja kunnollista miestÀ omissa lausunnoissaan.
 
^Jossain jo arveltiin, ettÀ nuo huumerinkisyytökset ovat toistaiseksi aika hataralla pohjalla, sillÀ todisteina on tÀhÀn mennessÀ ollut esillÀ ainoastaan aiemmin vangittujen tunnustus. Maduron kannalta suotuisia porsaanreikiÀ on tyrkyllÀ paljon ja Maduroa on puolustamassa mm. Assangea avustanut lakimies. Ei sillÀ, ettÀ minua tÀssÀ tapauksessa haittaisi "syyttömÀn" vangitseminen loppuiÀkseen - olisi vain aikamoinen antikliimaksi, mikÀli tuomiota ei tulekaan ja se riski tÀssÀ on melkoisen suuri.
 
TÀssÀ on aika hyvin Venezuelan pakotehistoria. Merkille pantavaa ettÀ Bidenin hallinto helpotti joitain öljy ym pakotteita 2023 kun Venezuela (Maduro) lupasi vapauttaa poliittisia vankeja ja vapaat vaalit. Ja Maduro hÀpeilemÀttÀ kÀski korkeimman oikeuden julistamaan hÀnet voittajaksi, vaikka hÀvisi vaalit selkeÀsti. Ja pakotteet palasivat.

Ja talouskriisihÀn alkoi ennen mitÀÀn isompia pakotteita 2010-luvun puolivÀlissÀ, kun öljyn hinta romahti. Korruptoitunut ja kaikin puolin asiat huonosti hoitava hallinto ei saanut kurssia korjattua, tuli hyperinflaatio ja sitten tietysti kansa hermostui ja Maduro alkoi teilaamaan poliittisia vastustajia, mielenosoittajia jne ja sai kaikilta lÀnsimailta pakotteet.

Ja tietysti VenÀjÀ-Kiina-Iran yhteistyö pahentanut tÀtÀ kaikkea nyt viimeisimmÀssÀ vaiheessa, plus ne huumeveneet.

Korruptio rankingissa Venezuela on kolmanneksi viimeinen maailmassa, vain Somalia ja EtelÀ-Sudan alapuolella.

MinÀ siis esitin ettÀ USA on tarkoituksellisesti jo vuosia yrittÀnyt romahduttaa Venezuelan talouden (tÀmmöisiÀ kehitysmaita USA aina valitseekin kohteikseen, eli jo valmiiksi kusessa olevia, joilla on silti öljyÀ, jota sitten varastaa loputtomiin). Ongelmia sillÀ oli jo omasta takaa ihan riittÀvÀsti ennestÀÀnkin. Omia intressejÀÀn USA jÀlleen, kuten aina vain ajaa, lapsellista ajattelua, ettÀ olisi kiinnostunut sen kansasta.
Kun USA on saanut haluamansa, sitÀ ei enÀÀ kiinnosta vittuakaan ko. maan kansa, tÀmÀ on nÀhty niin monta kertaa. Esim. Irak, jossa oli diktaattori Saddamin aikaan huomattavasti paremmat oltavat ihmisillÀ, kuin LÀhi-IdÀssÀ keskimÀÀrin, mites nyt, kun USA kÀvi viemÀssÀ sinne demokratiaa, reilusti yli 20 vuotta sodan jÀlkeen maa on edelleen tÀydessÀ kaaoksessa, ja kurjuudessa ja USA edelleen varastaa sen öljyÀ.

Alla pieni listaus USA:n demokratian jakamisesta EtelÀ-Ameikkaan menneinÀ vuosikymmeninÀ ja sen seurauksista.


612027761_33686037884343533_7416359508057275521_n.jpg


"Yhdysvaltojen interventiot Latinalaisessa Amerikassa usein pahensivat ongelmia sen sijaan, ettÀ olisivat ratkaisseet niitÀ. Vuosien 1945 ja 1994 vÀlillÀ Yhdysvallat osallistui suoraan tai epÀsuorasti alueen hallituksen muutoksiin ainakin 41 kertaa.
Guatemalaan perustettiin sotilasdiktatuuri, joka johti sisÀllissotaan, joka kesti vuoteen 1996 asti.
Brasiliassa sotilasdiktatuuri ja poliittinen sorto hallitsivat 21 vuotta.

ChilessÀ diktaattori Augusto Pinochet nousi valtaan 17 vuodeksi. Laajamittaisia sortotoimia esiintyi.
Argentiinassa sotilasjunta hallitsi vuosina 1976–1983. Tuhannet kansalaiset joutuivat sorron uhreiksi.

Uruguayssa julistettiin siviili-sotilasdiktatuuri ja joukkomurtoja.



View: https://www.facebook.com/groups/276127234708692/permalink/1174193481568725/



Paraguayssa diktaattori Alfredo Stroessner nousi valtaan 35 vuodeksi.
Yhdysvaltain tiedustelupalveluiden aktiivisella tuella alueen diktaattoriset hallinnot toteuttivat operaatio Condorin, kampanjan poliittisen opposition vainoamiseksi ja tuhoamis
eksi."
 
Ei Pakotteet Venezuelaa (Maduroa) vastaan ole uusi asia, vaan jatkunut jo vuosia, joilla on entisestÀÀn pahennettu sen tilannetta.


NÀmÀ on juuri niitÀ viime vuosien tapahtumia. Venezuelan öljyvarannot on löydetty jo sata vuotta sitten. Pakotteet asetettiin vasta 2017. Ei USA ole sen potentiaalia ja mahdollisuuksia romuttanut. Se on tehnyt sen ihan itse. Kuten sanoin, tÀllaisia asioita on hyvÀ tarkastella vÀhÀn pidemmÀllÀ perspektiivillÀ.
 
NÀmÀ on juuri niitÀ viime vuosien tapahtumia. Venezuelan öljyvarannot on löydetty jo sata vuotta sitten. Pakotteet asetettiin vasta 2017. Ei USA ole sen potentiaalia ja mahdollisuuksia romuttanut. Se on tehnyt sen ihan itse. Kuten sanoin, tÀllaisia asioita on hyvÀ tarkastella vÀhÀn pidemmÀllÀ perspektiivillÀ.
Nyt ei puhuta Venezuelan historiasta, vaan Maduron historiasta, USA aloitti sen talouden alasajon kun presidentiksi tuli Maduro, eikÀ USAn valitsema sÀtkynukke. Eli aivan tuttu pelikuvio. Ilman viimeisen vuosikymmenen pakotusta ja uhkaa, Kiina olisi varmasti sijoittanut huomattavat summat Venezuelaan louhintaan ja poraukseen, ja siellÀ olisi varmasti taloustilanne aivan erinÀköinen tÀnÀ pÀivÀnÀ.
Ja vaikka Maduro olisi oikeistolainen, mutta omaisi samat mielipiteet jenkeistÀ, olisi lopputulos sama. Jenkkien "maailmanparannushistoria" on tÀysin nÀkyvillÀ, mutta silti vaan yritetÀÀn vÀrittÀÀ mustaa valkoiseksi.

Sen verran vielÀ tuosta Venezuelan öljyhistoriasta, ettÀ se kansallisti öljyn 1976 (ja tiukensi niitÀ vuosikymmenten kuluessa), siitÀ alkoi ongelmat USAn kanssa, kun aiemmin USAn öljy-yhtiöt pumppasivat ja veivÀt sieltÀ öljyÀ lÀhes ilmaiseksi.
Jo ennen Maduron valtaantuloa poraus ja louhintalaitteet olivat uusintakunnossa, sillÀ itsellÀÀn ei ollut niihin enÀÀ rahaa, eikÀ USAn uhkan takia ulkopuoliset sijoittajatkaan ole uskaltaneet sinne riittÀvÀsti sijoittaa, tÀmÀ on ajanut sen syöksykierteeseen.
 
Toivottavasti jenkit vetÀÀ ne öljyt itelleen siihen saakka kunnes uus hallinto tulee, jotka laittaa öljytulot muuhun kuin huumeisiin. Ja kusiryssÀt ja kinkit ei saa sieltÀ enÀÀ ostettua.
ItÀÀn on ovet kiinni sieltÀ ja varmaan jatkossakin kun tilanteet rauhoittuu. MielestÀni sanoivat etteivÀt jakele sieltÀ kiinalle jne. öljyÀ
 
MinÀ siis esitin ettÀ USA on tarkoituksellisesti jo vuosia yrittÀnyt romahduttaa Venezuelan talouden (tÀmmöisiÀ kehitysmaita USA aina valitseekin kohteikseen, eli jo valmiiksi kusessa olevia, joilla on silti öljyÀ, jota sitten varastaa loputtomiin). Ongelmia sillÀ oli jo omasta takaa ihan riittÀvÀsti ennestÀÀnkin. Omia intressejÀÀn USA jÀlleen, kuten aina vain ajaa, lapsellista ajattelua, ettÀ olisi kiinnostunut sen kansasta.
Kun USA on saanut haluamansa, sitÀ ei enÀÀ kiinnosta vittuakaan ko. maan kansa, tÀmÀ on nÀhty niin monta kertaa. Esim. Irak, jossa oli diktaattori Saddamin aikaan huomattavasti paremmat oltavat ihmisillÀ, kuin LÀhi-IdÀssÀ keskimÀÀrin, mites nyt, kun USA kÀvi viemÀssÀ sinne demokratiaa, reilusti yli 20 vuotta sodan jÀlkeen maa on edelleen tÀydessÀ kaaoksessa, ja kurjuudessa ja USA edelleen varastaa sen öljyÀ.

Alla pieni listaus USA:n demokratian jakamisesta EtelÀ-Ameikkaan menneinÀ vuosikymmeninÀ ja sen seurauksista.


612027761_33686037884343533_7416359508057275521_n.jpg


"Yhdysvaltojen interventiot Latinalaisessa Amerikassa usein pahensivat ongelmia sen sijaan, ettÀ olisivat ratkaisseet niitÀ. Vuosien 1945 ja 1994 vÀlillÀ Yhdysvallat osallistui suoraan tai epÀsuorasti alueen hallituksen muutoksiin ainakin 41 kertaa.
Guatemalaan perustettiin sotilasdiktatuuri, joka johti sisÀllissotaan, joka kesti vuoteen 1996 asti.
Brasiliassa sotilasdiktatuuri ja poliittinen sorto hallitsivat 21 vuotta.

ChilessÀ diktaattori Augusto Pinochet nousi valtaan 17 vuodeksi. Laajamittaisia sortotoimia esiintyi.
Argentiinassa sotilasjunta hallitsi vuosina 1976–1983. Tuhannet kansalaiset joutuivat sorron uhreiksi.

Uruguayssa julistettiin siviili-sotilasdiktatuuri ja joukkomurtoja.



View: https://www.facebook.com/groups/276127234708692/permalink/1174193481568725/



Paraguayssa diktaattori Alfredo Stroessner nousi valtaan 35 vuodeksi.
Yhdysvaltain tiedustelupalveluiden aktiivisella tuella alueen diktaattoriset hallinnot toteuttivat operaatio Condorin, kampanjan poliittisen opposition vainoamiseksi ja tuhoamis
eksi."


Suurvallat ajaa omaa geopoliittista etuaan ja myös taloudellisia etujaan, en sitÀ kiellÀ. Kun diktaattoria kauppapakotetaan, ettei sen valta maassaan ja geopolitiikassa kasva, kansan olot huononevat. TÀmÀ on kaikki totta.
En tiedÀ kuka sen diktaattorin oppaan on kirjoittanut, mutta kun siellÀ lukee, ettÀ pitÀÀ alistaa kansaa, poistaa oppositio. rÀksyttÀÀ kurkku suorana maailman mahtavimmalle valtiolle ja liittoutua muiden diktaattorien kanssa vehkeilemÀÀn, niin huonosti tuppaa diktaattorin kansalle kÀymÀÀn.
KyllÀ USA paljossa pahassa on ollut mukana, mutta jos nyt keskitytÀÀn tÀhÀn tapaukseen. Nimenomaan Trump kohdisti tarkasti operaation johtajaan, ei masinoinut mitÀÀn sisÀllissotaa tai muuta sotaa tai kamaluutta Venezuelan kansalle kÀrsittÀvÀksi.
Venezuelan vaaleilla oli oikea voittajakin, harmi ettei lÀnsimainen lehdistö alkanut tukemaan hÀntÀ ja muuta demokratiakehitystÀ Venezuelassa, vaan TDS pÀissÀÀn ulvoo orange man bad ja legitimisoi tuota korruptiohallintoa. Iso virhe.
Edelleen pallo Venezuelalla kuitenkin. Voivat nyt valita mennÀkö takaisin ja syvemmÀlle kommarihommiin, vai jÀrjestÀÀ vapaat vaalit ja alkaa kÀyttÀytymÀÀn asiallisesti. TÀysin pÀivÀnselvÀ asia kummalla venezuelan kansalle saadaan paremmat olot ja enempi hyvÀÀ ja fyrkkaa ja vapautta.
 

-Output averaged about 1 million barrels per day last year, equating to about 1% of global production.

Öljyn tuotanto on tippunut hitosti, Usan pakotteiden aikana kait vienti romahti 75%. Kiina ei kait tuolta osta kuin muutaman prosentin öljystÀÀn, ryssĂ€ korvaa sen helposti.

MerkittÀvÀ tuotannon lisÀÀminen vaatisi jopa 100 miljardin investoinnit vaikkapa 10v aikana? Tuotanto hinta on Venezuelassa korkea ja öljyn laatu ei sovi kaikkeen tuotantoon kovin hyvin.

MistÀ yritykset joita kiinnostaa investoida tuonne mahdollisesti matala tuotto ja muut riskit huomioiden?
 
Suurvallat ajaa omaa geopoliittista etuaan ja myös taloudellisia etujaan, en sitÀ kiellÀ. Kun diktaattoria kauppapakotetaan, ettei sen valta maassaan ja geopolitiikassa kasva, kansan olot huononevat. TÀmÀ on kaikki totta.
En tiedÀ kuka sen diktaattorin oppaan on kirjoittanut, mutta kun siellÀ lukee, ettÀ pitÀÀ alistaa kansaa, poistaa oppositio. rÀksyttÀÀ kurkku suorana maailman mahtavimmalle valtiolle ja liittoutua muiden diktaattorien kanssa vehkeilemÀÀn, niin huonosti tuppaa diktaattorin kansalle kÀymÀÀn.
KyllÀ USA paljossa pahassa on ollut mukana, mutta jos nyt keskitytÀÀn tÀhÀn tapaukseen. Nimenomaan Trump kohdisti tarkasti operaation johtajaan, ei masinoinut mitÀÀn sisÀllissotaa tai muuta sotaa tai kamaluutta Venezuelan kansalle kÀrsittÀvÀksi.
Venezuelan vaaleilla oli oikea voittajakin, harmi ettei lÀnsimainen lehdistö alkanut tukemaan hÀntÀ ja muuta demokratiakehitystÀ Venezuelassa, vaan TDS pÀissÀÀn ulvoo orange man bad ja legitimisoi tuota korruptiohallintoa. Iso virhe.
Edelleen pallo Venezuelalla kuitenkin. Voivat nyt valita mennÀkö takaisin ja syvemmÀlle kommarihommiin, vai jÀrjestÀÀ vapaat vaalit ja alkaa kÀyttÀytymÀÀn asiallisesti. TÀysin pÀivÀnselvÀ asia kummalla venezuelan kansalle saadaan paremmat olot ja enempi hyvÀÀ ja fyrkkaa ja vapautta.
Edelleenkin korostan sitÀ, ettÀ USAn puheet ja teot ovat tÀysin eriasia. Kun USA poisti Irakista Libyasta ja Syyriasta vallasta pahan diktaattorin, luvaten kaikkea hyvÀÀ ja tuplana nÀiden valtioiden ihmisille, miten on menny (noin niinku ihan omasta mielestÀ)? Onko ko. maissa ihmisillÀ nyt parempi olla?
Puhe on halpaa, teot ovat ne jotka ratkaisevat, ja USAn kohdalla ainoa asia mikÀ on varma, on ettÀ se pettÀÀ lupauksensa, heti kun on saanut haluamansa, eli öljyn.

Maailma muuttuu kyllÀ perin mielenkiintoiseksi, jos/kun vahvimmat voivat ja pÀÀttÀvÀt miten ja kuka johtaa heikompia valtioita ja ottavat nÀiden varallisuudet haltuunsa jos ei kumarreta riittÀvÀn syvÀÀn.

Samaa oikeutta ja logiikkaa kÀyttÀen Kiina voisi tehdÀ erikoisoperaation Saudeihin, ja vangita koko kuningashuoneen (melkoinen homma tosin, kun prinssejÀkin taitaa olla muutama tuhat). Ja ottaisi tietysti hallintaansa heidÀn öljykentÀt, ilmoittaen ettÀ pitÀvÀt ne hallussaan, kunnes Saudeista on tullut sivistynyt kansa :LOL:

Ai niin, myös ihan oikeasti hyvÀ syykin tÀlle operaatiolle olisi, muslimiterroristien rahoituksesta noin 90% tulee saudeista ja nimeenomaan sen kuningashuoneelta (prinsseiltÀ), hassua ettÀ tÀmÀ ei ole koskaan jenkkejÀ kiinnostanut eikÀ haitannut...kuten ei myöskÀÀn naisten kivitykset, kuolemantuomiot tÀysin mitÀttömistÀ asioista yms pikkujutut.
 
Viimeksi muokattu:
KyllÀhÀn siellÀ oli jenkkejÀkin ennen kuin kansallistettiin (eli varastettiin) pelit ja vehkeet yhtiöiltÀ.
Joo mutta kannattaako nykyisillÀ öljyn hinnoilla. SitÀpaitsi Usa ei hallinnoi Venezuelaa muuta kuin Trumpin puheissa.
SiellÀ on edelleen varapressa vallassa ja muukin hallinto paikoillaan.


View: https://www.youtube.com/watch?v=SIBiVbBMn0U
 
ErittÀin mielenkiintoinen kirjoitus, Libyan ja Irakin kohdalla tuo ainakin piti paikkaansa, siis oli se perimmÀinen syy heidÀn tuhoonsa.
Ainakin tuo on yksi hyvin suuri tekijÀ.

Yhdysvaltojen Venezuelaan hyökkÀÀmisen todellinen syy juontaa juurensa Henry Kissingerin Saudi-Arabian kanssa vuonna 1974 tekemÀÀn sopimukseen. SelitĂ€npĂ€ nyt teille, miksi tĂ€ssĂ€ on itse asiassa kyse Yhdysvaltain dollarin PYSTYSSÄ PYSYMISESTÄ. Ei huumeista. Ei terrorismista. Ei "demokratiasta". Koko juttu koskee petrodollarijĂ€rjestelmÀÀ, jonka turvin USA on pysynyt 50 viime vuoden ajan hallitsevana talousmahtina, minkĂ€ seikan Venezuelan viimeaikaiset toimet uhkasivat romuttaa. TĂ€ssĂ€ koko jutun juoni:
Venezuelalla on todistetusti 303 miljardia barrelia öljyvaroja. Ne ovat maailman suurimmat, isommat kuin Saudi-Arabialla. 20 % koko maailman öljystÀ. TÀssÀ kuitenkin on koko asian ydin:

Venezuelan öljyn myynti tapahtui kÀytÀnnössÀ pelkÀstÀÀn Kiinan juaneissa. Ei dollareissa. Vuonna 2018 Venezuela ilmoitti "vapauttavansa itsensÀ dollarista". Maa alkoi hyvÀksyÀ maksuvÀlineeksi öljystÀ juanin, euron, ruplan, mitÀ tahansa MUUTA KUIN dollarin. Se anoi oikeutta liittyÀ BRICS-maihin. Se rakensi Kiinan kanssa suorat maksukanavat, jotka ohittavat kokonaan SWIFT-jÀrjestelmÀn. Ja sen öljyvarat riittÀvÀt rahoittamaan dollarista irtautumisen vuosikymmeniksi. Miksi tÀmÀ on merkkittÀvÀÀ? Tietysti siksi, ettÀ koko Yhdysvaltain rahoitusjÀrjestelmÀ tukeutuu yhteen tekijÀÀn: Petrodollariin. Henry Kissinger solmi vuonna 1974 Saudi-Arabian kanssa sopimuksen, jonka mukaan kaikki maailmanlaajuisesti myytÀvÀ öljy on hinnoiteltava Yhdysvaltain dollareissa.Vastineeksi Amerikka tarjoaa sotilaallista suojelua. TÀmÀ yksittÀinen sopimus loi keinotekoisen kysynnÀn dollareille maailmanlaajuisesti. Jokainen maa maapallolla tarvitsee dollareita ostaakseen öljyÀ. TÀmÀ sallii Yhdysvaltojen painaa rajattomasti rahaa, kun taas muiden maiden on työskenneltÀvÀ sen katteeksi. SillÀ rahoitetaan armeija. Hyvinvointivaltio. AlijÀÀmÀmenot.

Petrodollari on Yhdysvaltojen hegemonialle tĂ€rkeĂ€mpi kuin lentotukialukset. Ja sen haastavat johtajat ovat kokeneet tietyn kaavan mukaisen kohtalon: vuonna 2000 Saddam Hussein ilmoitti, ettĂ€ Irak ryhtyy myymÀÀn öljyĂ€ euroilla dollareiden sijaan. Vuonna 2003 tapahtui hyökkĂ€ys ja hallinnonvaihto. Irakin öljyn maksuvĂ€lineeksi vaihdettiin viivyttelemĂ€ttĂ€ taas dollari. Saddam surmattiin nöyryyttĂ€vĂ€n raa’asti, jopa symbolisen esimerkinomaisesti: nĂ€in kĂ€y USA:n imperialismin uhmaajille ja vastaanhangoittelijoille. Syyksi keksaistuja joukkotuhoaseita ei koskaan löydetty, koska niitĂ€ ei koskaan ollut olemassakaan.

Vuonna 2009 Muammar Gaddafi ehdotti kultavakuudellista afrikkalaista valuuttaa nimeltĂ€ "kultadinaari" öljykauppaa varten. Hillary Clintonin omat vuodetut sĂ€hköpostit vahvistavat, ettĂ€ tĂ€mĂ€ oli PÄÄASIALLINEN syy vĂ€liintuloon. SĂ€hköpostilainaus: "TĂ€mĂ€n kullan tarkoituksena oli luoda yleisafrikkalainen valuutta Libyan kultaisen dinaarin pohjalta." Vuonna 2011 NATO pommitti Libyaa. Gaddafi oli ”sodomisti ja murhamies”. Libyassa on nyt avoimet orjamarkkinat.
"Tulimme, nÀimme, hÀn kuoli!" Clinton nauroi kameran edessÀ. Kultadinaari kuoli Gaddafin mukana.
Ja nyt Maduro. HÀnen maallaan on VIISI KERTAA enemmÀn öljyÀ kuin Saddamilla ja Gaddafilla yhteensÀ. Myy aktiivisesti juania vastaan. Rakentaa maksujÀrjestelmiÀ dollarin hallinnan ulkopuolella. Hakee BRICS-yhteisön jÀsenyyttÀ. Tekee yhteistyötÀ Kiinan, VenÀjÀn ja Iranin kanssa.

Kolme maata johtaa maailmanlaajuista dollari-riippuvuuden purkamista. TÀmÀ ei ole sattumaa. Haasta petrodollari. Junaile hallinnon vaihdos. NÀin se kÀy, joka ainoa kerta.
Stephen Miller (Yhdysvaltain kotimaan turvallisuuden neuvonantaja) ilmaisi asian kirjaimellisesti ÀÀneen kaksi viikkoa sitten: "Amerikkalainen hiki, kekseliÀisyys ja uurastus loivat Venezuelan öljyteollisuuden. Sen tyrannimainen pakkolunastus oli suurin kirjattu amerikkalaisen varallisuuden ja omaisuuden varkaus." HÀn ei peittele sitÀ. He vÀittÀvÀt, ettÀ Venezuelan öljy KUULUU Amerikalle, koska yhdysvaltalaiset yritykset kehittivÀt alaa 100 vuotta sitten. TÀmÀn logiikan mukaan jokainen kansallistettu luonnonvara historiassa oli "varkautta".

On kuitenkin olemassa SYVEMPI ongelma: Petrodollari on jo kuolemaisillaan. VenÀjÀ on myynyt öljyÀ ruplissa ja juanissa Ukrainan vallankaappauksesta lÀhtien. Saudi-Arabia keskustelee avoimesti juan-maksuista. Iran on kÀynyt vuosikaudet kauppaa muilla valuutoilla kuin dollareilla. Vuosia. Kiina rakensi CIPSin, oman vaihtoehtonsa SWIFTille, 4 800 pankin kanssa 185 maassa.
BRICS rakentaa aktiivisesti maksujÀrjestelmiÀ, jotka ohittavat kokonaan dollarin. mBridge-projekti antaa keskuspankkien suorittaa kaupat vÀlittömÀsti paikallisissa valuutoissa. Venezuelan liittyminen BRICS-maihin 303 miljardilla barrelilla öljyÀ kiihdyttÀisi moninkertaisesti kehitystÀ.

SiitÀ tÀssÀ hyökkÀyksessÀ on tosiasiassa kyse. Ei huumeiden pysÀyttÀmisestÀ. Venezuelan osuus Yhdysvaltojen kokaiinista on alle 1 %. Ei terrorismista. Ei ole mitÀÀn todisteita siitÀ, ettÀ Maduro johtaisi "terroristijÀrjestöÀ". Ei demokratiasta. Yhdysvallat tukee Saudi-Arabiaa, jossa ei ole jÀrjestetty yksiÀkÀÀn vaaleja. Kyse on 50 vuotta vanhan sopimuksen yllÀpitÀmisestÀ, jotta Amerikka pystyy vihellellen painamaan rahaa muun maailman tehdessÀ otsansa hiessÀ työtÀ sen hyvÀksi.
Ja seuraukset ovat kauhistuttavat: VenÀjÀ, Kiina ja Iran tuomitsevat tÀmÀn jo "aseellisena hyökkÀyksenÀ". Kiina on Venezuelan suurin öljyasiakas. Ne menettÀvÀt miljardeja. BRICS-maat joutuvat katsomaan, kuinka maahan hyökÀtÀÀn vain siksi, ettÀ se kÀy kauppaa dollarin ulkopuolella. Jokainen dollarin kÀytöstÀ luopumista harkitseva kansakunta on juuri saanut viestin:
Haastapa dollari, niin me pommitamme sinua. TĂ€ssĂ€ on kuitenkin erĂ€s ongelma
 TĂ€mĂ€ viesti saattaa kiihdyttÀÀ dollarin kĂ€ytöstĂ€ luopumista, ei pysĂ€yttÀÀ sitĂ€. NythĂ€n nĂ€et jokainen globaalin etelĂ€n maa tietÀÀ, mitĂ€ tapahtuu, jos uhkaat dollarin hegemoniaa. Ja ne myös tajuavat, ettĂ€ ainoa suoja on toimia NOPEAMMIN.
Myös ajoitus on jÀrjetön:

3. tammikuuta 2026. Venezuela hyökkÀsi. Maduro vangittiin.
3. tammikuuta 1990. Panama hyökkÀsi. Noriega vangittiin.
Melkein pÀivÀlleen 36 vuoden vÀlein.

Sama pelisuunnitelma. Sama "huumekauppa"-tekosyy.
Sama todellinen syy: strategisten resurssien ja kauppareittien hallinta.
Historia ei toista itseÀÀn. Mutta riimi on sama.

MitÀ seuraavaksi tapahtuu: Trumpin lehdistötilaisuus alkaa satuilla Mar-a-Lagossa.
Yhdysvaltain öljy-yhtiöt ovat jo jonossa. Politico raportoi, ettĂ€ heihin on otettu yhteyttĂ€ "Venezuelaan palaamisesta". Oppositio asetetaan valtaan. Öljy virtaa jĂ€lleen dollareissa.

Venezuelasta tulee uusi Irak. Uusi Libya. Mutta tÀtÀ ei kukaan kysy: mitÀ tapahtuu, kun ei enÀÀ voi pÀÀstÀ pommittamalla takaisin dollarin hallintaan? Kun Kiinalla on tarpeeksi taloudellista vipuvartta kostaakseen? Kun BRICS-maat hallitsevat 40 % maailman bruttokansantuotteesta ja sanovat "ei enÀÀ dollareita"? Kun maailma tajuaa, ettÀ petrodollaria yllÀpidetÀÀn vÀkivalloin?
Amerikka paljasti juuri pelipöydÀssÀ kÀtensÀ. Kysymys kuuluu, antaako muu maailma periksi vai bluffaako se. Koska tÀmÀn hyökkÀyksen myötÀ myönnetÀÀn, ettei dollari pysty enÀÀ kilpailemaan omilla ansioillaan. Kun joudut pommittamaan maita, jotta ne edelleen kÀyttÀisivÀt valuuttaasi, valuutta on jo kuolemankielissÀ.
Venezuela ei ole alku.

Se on epÀtoivoinen loppu.

Vai mitÀ mieltÀ sinÀ olet?



View: https://www.facebook.com/groups/294082597423836/permalink/3339741622857903/





 
Ja yksi tÀrkemmistÀ mittareista iskun jÀlkeisessÀ ajassa samalla tavalla kuin Iraninkin iskun kohdalla. S&P500 futuurit nÀyttÀÀ ylöspÀin eli nÀyttÀisi kÀyvÀn kuten Iraninkin iskun jÀlkeen eli mitÀÀn damagea sijoituksiin ei vaikuttaisi tulevan sen lisÀksi, ettei mitÀÀn damagea tullut Yhdysvaltojen armeijalle itse iskussa.

LisÀÀ hyviÀ uutisia, Trump vaatii tÀyden pÀÀsyn Venezuelan öljyvaroihin amerikkalaisille öljy-yhtiöille. Jos tÀmÀ toteutuu ja USA pÀÀsee hyödyntÀmÀÀn em. reservejÀ tÀysimÀÀrÀisesti niin se mullistaa öljymarkkinat. LisÀksi rajattomasti edullista energiaa Yhdysvalloille, merkittÀvÀ kilpailuetu maan yrityksille ja indeksit kiittÀÀ. Aijjai, kerrankin positiivinen alku uudelle vuodelle mutta ei nyt ilakoida vielÀ ennenaikaisesti.


Yhdysvallat ei myöskÀÀn hyvÀksy, ettÀ sen vastustajille myydÀÀn öljyÀ eli tÀllÀ tavoin pahin vastus Kiina pudotetaan pois pelistÀ

S&P500 plussalla, Nasdaq plussalla, Dow ihan kunnolla plussalla. Markkina ei reagoinut iskuun mitenkÀÀn. VÀhÀn aina jÀnnittÀÀ nÀmÀ rymistelyt mutta nyt kÀvi kuten Iraninkin iskujen jÀlkeen markkinoiden osalta.

Vaikuttaa siltÀ, ettÀ Venezuelan öljyn laajan mittakaavan hyödyntÀminen ei olekaan ihan niin simppeli juttu vaan vaatisi massiivisia investointeja amerikkalaisilta öljy-yhtiöiltÀ, itse mönjÀkÀÀn ei ihan parasta laatua ja riskejÀ on riittÀvÀsti. Ei taida ainakaan ihan lÀhivuosina sieltÀ olla tulossa buustia indekseille, jos koskaan.
 
Viimeksi muokattu:
S&P500 plussalla, Nasdaq plussalla, Dow ihan kunnolla plussalla. Markkina ei reagoinut iskuun mitenkÀÀn. VÀhÀn aina jÀnnittÀÀ nÀmÀ rymistelyt mutta nyt kÀvi kuten Iraninkin iskujen jÀlkeen markkinoiden osalta.

Vaikuttaa siltÀ, ettÀ Venezuelan öljyn laajan mittakaavan hyödyntÀminen ei olekaan ihan niin simppeli juttu vaan vaatisi massiivisia investointeja amerikkalaisilta öljy-yhtiöiltÀ, itse mönjÀkÀÀn ei ihan parasta laatua ja riskejÀ on riittÀvÀsti. Ei taida ainakaan ihan lÀhivuosina sieltÀ olla tulossa buustia indekseille, jos koskaan.
Mielenkiintoinen huomio eilen ettÀ jenkkien öljy yhtiöt isossa nousussa.
Samoin kulta ja puolustussektori, toki kaikki muukin muttei niin jyrkÀsti.
EhkÀ se hyökkÀys oli sit hyvÀ asia.
 
Mielenkiintoinen huomio eilen ettÀ jenkkien öljy yhtiöt isossa nousussa.
Samoin kulta ja puolustussektori, toki kaikki muukin muttei niin jyrkÀsti.
EhkÀ se hyökkÀys oli sit hyvÀ asia.
Joo, öljy-yhtiöt ja aseteollisuus nosti Dow Jonesia eilen. Markkinoiden ensireaktio lienee oli, ettÀ öljy-yhtiöt pÀÀsevÀt nyt nopeasti hyödyntÀmÀÀn Venezuelan valtavia reservejÀ mutta realismi iskenee pian tÀssÀ asiassa, jotta se on vuosikausien työmaa ennen kuin alkaa tuottaa. EhkÀ voisi shortata jos sellaista harrastaisi.

Veikkaan, ettÀ lyhyellÀ aikavÀlillÀ hyökkÀys ei ollut hyvÀ eikÀ huono asia markkinoille vaan +-0.
 
Back
Ylös Bottom