Ysikymppisen jutuista löytyy melkein kaikki klassiset harhaluulot, joista pidetään tiukasti kiinni.
Eikä löydy, vaan siellä on paljon täyttä asiaa. Katsotaanpas tasapuolisen kriittisesti noita sinun linkkejäsi.
Ensinnäkin tuo JAMA:n juttu. Siinä nähtiin että VHH johti kaikkein vähäisimpään lepo- ja totaaliaineenvaihdunnan laskuun dieetin aikana. Mutta olikohan se juttu sittenkään näin yksinkertainen?
Mielestäni ei. Ensinnäkin tuo tutkimus oli pieni ja äärimmäisen lyhytkestoinen (4 viikkoa dieetillä), joten minkäänlaisia pitkäaikaisvaikutuksia on mahdotonta sanoa. Toisekseen, tuo cross-over-design (eli että samat ryhmät olivat vuorotellen jokaisella dieetillä) on tällaisessa tapauksessa hieman puutteellinen lähestymistapa sillä dieeteillä voi olla peräkkäin aseteltuna yhteisvaikutuksia. Kolmanneksi, VHH-ryhmä söi merkittävästi enemmän proteiinia (151,5g, kun se muissa ryhmissä oli n. 105g), mikä on osaltaan voinut auttaa lihasmassan säilymisessä ja siten vähentänyt aineenvaihdunnan laskua. Tulosta ei välttämättä selitäkään hiilareiden vähyys ja rasvan määrä, vaan runsas proteiininsaanti. Sitähän voi nauttia riittävästi vaikka vähärasvaisella ruokavaliolla. Jos siltä tuntuu.
Sitten on vielä nuo metaboliset vaikutukset. VHH-ryhmässä oli kaikkein korkein CRP (tulehdusmittari) ja kortisolin määrä. Ei kuulosta kovin ihanalta jos ajattelee pitkällä aikavälillä.
Ei siinä mitään, on tuossa paljon hyvääkin ja tärkeä tutkimushan se on. Pitää kuitenkin olla tarkkana johtopäätösten kanssa. Minusta tuo ei vielä osoita VHH:n ylivertaisuutta. Jossain määrin jopa päinvastoin.
Sitten Lu(l)stig...
Tuo heppu kuuluu juuri tuohon Taubesilaiseen "insulin is the bad guy"-lahkoon, jonka nimeltämainitsemattomia edustajia löytyy meiltä kotisuomestakin. Heillä on juuri tuo oma 'hiilari -> insuliini -> lihavuus/BEETUS'-dogmi, joka on todellisuudessa niin karu yksinkertaistus,
ettei se ole edes väärin.
Tässäpä esimerkiksi yksi erittäin kova katsaus, joka on Mount Everestin kokoinen kapula tämän edellämainitun kultin rattaissa:
The entero-insular axis and adipose tissue-related factors in the prediction of weight gain in humans.
Kas tässä muutamia kohokohtia liittyen juuri insuliiniin:
"The majority of prospective studies that included non-obese adults failed to show an association between insulin level at baseline and future weight gain. In the Ely Study,[SUP]8, 9[/SUP] fasting insulin levels were not associated with weight gain over more than 4 years of follow-up. The study by Zavaroni et al.[SUP]10[/SUP] included 647 middle-aged men and women with a mean BMI of 25.8 kg/m2 at baseline who had a baseline glucose tolerance test with a follow-up of 14 years. The 2-h post-75 g oral glucose insulin levels at baseline were not associated with future weight gain. Lakka et al.[SUP]11[/SUP] did not find an association between baseline fasting insulin and weight gain over 4 years in a middle-aged normo-insulinemic cohort of Finnish men. Masuo et al.,[SUP]12[/SUP] in a follow-up study of non-obese (mean BMI 21.2 kg/m2) Japanese men for 5 years, concluded that those individuals who gained weight (increase of >10% of initial BMI) did not differ in their baseline fasting insulin levels from those who did not."
"On the other hand, other large cohort studies have shown that insulin resistance, which is usually associated with high plasma insulin levels, could be protective against weight gain.
...
In the CARDIA Study, no relationship was found between fasting insulin and future weight gain after adjustment for BMI in a cohort of young African-American and Caucasian adults with normal weight. In comparison, the ARIC Study found a weak negative relationship between fasting insulin and subsequent weight gain (after adjustment for baseline weight) in a cohort of middle-aged African-American and Caucasian adults with a mean BMI of over 27 kg/m2"
"In summary, although a negative correlation between plasma insulin level or insulin resistance and future weight gain has been observed more consistently in overweight adults, this relationship was not consistently shown in lean adults and in pediatric populations. One possible explanation for these observations is a threshold effect: at the onset of the process leading to weight gain, overweight induces more insulin resistance with an increase in insulin secretion contributing to future adipose tissue accumulation. When this accumulation reaches a certain level (threshold), insulin resistance becomes high enough to oppose further fat accumulation in adipocytes and/or to send negative feedback as an anorexigenic signal at the level of the hypothalamus to limit further weight gain."
Jos todella on niin, että insuliini on 'bad guy', minkä takia se ei ennakoi painonnousua ja näyttää siltä että se joissain tapauksissa voi jopa suojata ylipainolta?
Kokonaan toinen juttu on se, että tämän Taubesilaisen lahkon mukaan hiilareita pitää välttää koska ne nostavat insuliinia. Samalla kuitenkin promotaan esim. maitotuotteita ja proteiinia huolimatta siitä että ne voivat usein johtaa jopa suurempaan insuliinivasteeseen kuin hiilarit.
Problem?
Näitä asioita on pohdittu hyvin James Kriegerin
blogissa.