Hyvä poliisi leffa.tosiaan training dayn tekijöiltä joten jos tykkäs training daystä niin kannattaa katsastaa. vaasan teatterissa puolivälissä leffaa elokuvan nauha paloi hauska oli kattoo kangasta ja nähdä siinä ku filmikela sulaa:hyvä:
Siinä on vaasan pojilla sattunut yliheitossa ilmeisesti jotain, et on filmi pysähtyny paikoilleen ja lamppu poltti reiän. Eikä se filmikela varmaan mihinkään sulanut vaan pelkkä filmi
Siinä on vaasan pojilla sattunut yliheitossa ilmeisesti jotain, et on filmi pysähtyny paikoilleen ja lamppu poltti reiän. Eikä se filmikela varmaan mihinkään sulanut vaan pelkkä filmi
Hyvä poliisi leffa.tosiaan training dayn tekijöiltä joten jos tykkäs training daystä niin kannattaa katsastaa. vaasan teatterissa puolivälissä leffaa elokuvan nauha paloi hauska oli kattoo kangasta ja nähdä siinä ku filmikela sulaa:hyvä:
Romerolta taas hieno elokuva. Elokuvana dotd on rehellinen zombie elokuva. Pieni budjetti, räkäset tehosteet, huonot näyttelijät mutta loistava ohjaus tekevät loistavan kokonaisuuden. Elokuvan kantava idea on sama kuin cloverfieldissä, mutta tässä dokumentti tyyppinen ilmaisu on mielestäni paljon onnistuneempi. Kameran käyttö on parempaa ja mitään juoksuheilumispaniikki kameraa ei edes yritetä käyttää.
Elokuvassa pieni joukko ihmisiä pohtii selviytymistään katastrofin keskellä. Tämä joukko on elokuva-alan opiskelijoita ja he dokumentoivat tuhoa video kameroilla. Tasasin väliajoin joku ryhmän jäsen tippuu pois. Elokuvan juoni ja tapahtumien kulku eivät yllätä missään vaiheessa. Elokuvan koukku ei olekkaan siinä että katsojana yrittäisi arvata kuka kuolee seuraavaksi tai minkä nurkan takaa seuraava zombi yllättää. Elokuvasta erinomaisen tekee se että dokumentti mallinen elokuva onnistuu tuomaan katsojan elokuvan sisälle. Tunnelmaa pidetään yllä synkillä pohdinnoilla, hyvällä kamera työskentelyllä, silmää miellyttävällä leikkauksella ja ilmapiiriin kuuluvalla musiikilla. Kuten kauhuelokuvat aina, tämäkin leffa toimii parhaiten täysin pimeässä huoneessa yksin katsottuna. Elokuvassa oli muutama toimiva säikäytyskohtaus sekä muutama toimiva jännityskohtaus mutta elokuvan ehdottomasti paras anti oli tunnelmallinen synkistely ja maailmanlopun tuntu...
Suosittelen ehdottomasti kaikille zombie leffojen ystäville
Jesse Jamesin salamurha pelkuri Robert Fordin toimesta :3: ja puol.
Itse en ole mikään perinteisten länkkäreiden ystävä, ehkä juuri siksi tästä pätkästä pidinkin. Eli kyseessä ei ole mikään normi ammuskelu länkkärileffa.
Enemmänkin elokuva ehkä uppoutuu henkilöihin kuin toimintaan, vaikka kyllä tässäkin ammutaan. Ihan hyvin viihdyin tuon kaks ja puoltuntia tämän kuvan parissa.
Ja elokuvan nimi kertoo jo aika hyvin mistä on kyse.
Aika semmoinen steriili ja disneymäinen meininki, mutta Jackie Chan ja Jet Li ja hienot Kung-Fu kohtaukset:5::hyvä:
ja lisäks se joku ping-pong lii oli ihan vitun hyvännäkönen
Diary of the Dead:3:
Tuli katsoessa sama fiilis, kuin uutta kataklysmin levyä kuunnellessa, eli miten ne oli saaneet siihen yhteen(Day of the Dead vs. kataklysm-in the arms of devastation) niin paljon hyvää tavaraa ja nyt ne tekee tommosta tuubaa. Tuo vertaus on kai vitun perseestä, mutta molemmat samaan aikaan katsastettuja :P
P.S. I Love You on Cecelia Ahernin (avokki luki kirjan Thaimaassa) samannimiseen menestysromaaniin perustuva romanttinen draamakomedia Hollysta (Hillary Swank), joka menettää puolisonsa juuri ennen 30-vuotissyntymäpäiviään. Mutta hän saa mieheltään vielä kymmenen kuukauden ajan kirjeitä, joiden on tarkoitus lieventää menettämisen tuskaa ja kertoa samalla Hollylle: P.S. Rakastan sinua.
Tunteikas elokuva, välillä riipaisevan haikeita hetkiä. Muutaman kerran istuin pala kurkussa ja elokuva pisti ajattelemaan, mitä jos... itselle kävisi noin... miten helvetissä siitä selviäisi, vai selviäisikö... eih, liian vaikeaa edes ajatella.
Hillary Swank on kuvankaunis ja taas kerran osoitti olevansa upea näyttelijä. Muutkin näyttelijät vakuuttivat mm. Kathy Bates, Gerard Butler, Harry Connick Jr ja Gina Gershon...
Vois sanoa että aika nähty filmi. Olihan se brutaali ja jollain tapaa ahistavaki muttajoo. Jäi vähän hepposeks. Onneks ei kestäny 1,5 tuntia kauempaa, ois voinu jäädä puolet kattomatta.
Tapahtumat sijoittuvat Yhdysvaltojen rooliin Afganistanin sodassa, joka lopulta koitui Neuvostoliiton turmioksi. Yhdysvallat muun muassa koulutti Mujahideen sotilaita sekä aseisti näitä taistelussa karmeita kommunisteja vastaan.
Alunperin viiteen miljoonaan dollariin asetettu budjetti kasvoi Charlie Wilsonin toimien myötä 1 miljardiin dollariin. Pelkkien kiväärien sijaan Mujahideeneilla oli lopulta käytössään muun muassa Stinger-ohjuksia, joilla he saivat pudotettua Hind-helikoptereita sekä lentokoneita taivaalta.
Kun Neuvostoliitto oli kukistettu, Yhdysvallat jätti Afganistanin oman onnensa nojaan. Muun muassa sodan runteleman maan terveydenhuoltoon, koulutukseen ynnä muuhun ei löytynytkään enää rahaa, kun kommunismin uhka oli torjuttu. Tätä on pidetty yhtenä syynä islamilaisen fundamentalismin kehittymiselle kyseisellä alueella ja johtaneen muun muassa syyskuun 11. päivän terrori-iskuihin.
Elokuva itsessään on varsin hyvin rakennettu. Monia asioita ei selitetä juurta jaksaen, vaan oletetaan että katsoja tietää tapahtumista jo valmiiksi jotain. Jos ei tiedä, menee osa elokuvan varsin näppäristä juonikuvioista ohi. Jos Afganistanin sota (siis se 1970- ja 1980-lukujen tienoilla käyty :D) ei tunnu tutulta, kannattaa tutustua aiheeseen hieman ennen kuin katsoo tämän leffan.
Jokin tässä leffassa jäi vähän vaivaamaan lopuksi. En oikein osaa sanoa vielä mikä se oli, mutta toivottavasti jossain vaiheessa keksin syyn.