Daadidaa. Mitäköhän sitä tähän nyt kehtaisia kirjoittaa. No, jospa nyt pari sanaa yleisistä juttuloisista.
Paikalliset naiset olivat suuri "pettymys", sillä ei niillä tosiaankaan viikset ja parta kasvaneet, vaan olivat vallan nättejä _kaikki_, tai sitten minulla on hyvin valikoiva silmä. Itseasiassa en varmaan koko reissun aikana nähnytkään kuin sellaasia nuoria, hoikkia ja kauniita tyttelöisiä ja sitten niitä vanhoja mummeleita. Vanhoihin vaareihinkaan en kovin törmäillyt, tai sitten katse oli vaan täysin jumittunut niihin nuoriin, hoikkiin ja kauniisiin naisiin. Tiedä häntä, ehkäpä Kalju näki muutakin. Niin, olihan siellä tietenkin niitä miehiäkin, mutta ei ne oikein jaksanut kiinnostaa.
Ihmiset nyt näin yleensä olivat leppoista ja puheliasta sakkia. Palvelukin pelasi hieman ahistavankin hyvin, kun ravintolassa tarjoilijat ramppasivat yhtenään kyselemässä, notta "onx kaikki ookoo" ja muutenkin homma näytti pelaavan vähän eri tyyliin kuin täällä pohoojoosessa.
Kerjäläisiä Sunnu Beachilla oli kyllä suhteellisen reippaasti, kun niitä tuntui puskevan joka paikasta. Ei kuulemma saanut rahaa niille antaa, joten ei sitä sitten tehtykään, mutta kyllä se vaan sääliksi pisti, kun joku hivenen epämuodostunut jamppa puhelee väsähtäneellä äänellään hellouta käsi pitkällä. Veikkaanpa, ettei paikalliset vammaiset ja muutkaan tyypit paljoa kuntoutuksissa ja soskun luukulla käy.
Viina. Viina oli järettömän (tai järkeenkin se käy) halpaa. Oli paikkoja, josta sai yhden olusen levalla, tai jopa tuonkin alle. Siinä sitten illan budjetiksi saattoi muodostua joku 5€, jos kävi vaan vähän istuksimassa. Ne drinkkibaarit voikin sitten passata, kun niissä hinnat tuntui pyörivän näissä Suomen hinnoissa. Ei hyvän tähren miten kalliilla möivät, kun vertaa muihin paikkoihin.
Syöpöttely. Ruoka on taas - yllätäen - halpaa ja hyvää. 20 levalla pystyi kaksi immeistä illallistamaan vallan mainiosti, joten siihen puuhaan ei sitä rahaa niin hirviästi saanut palamaan. Jos taas kaipaa ravintolasapuskoihin vaihtelua, niin supermarketeista saa jotain syöpöteltävää, mutta valikoima ei tosiaankaan päätä huimannut. Asiaa ei tietenkään auttanut se, että hotellihuoneessamme ei ollut edes hellaa, joten onneksi tuli otettua omat protskut mukaan.
Oikeita takseja emme koko loman aikana käyttäneet kertaakaan, vaan suosimme jostain syystä näitä ryssätakseja. Taksa tottavieköön _PITÄÄ_ sopia etukäteen, sillä nämä oikeatkin suharit pyytävät aivan ihmeellisiä summia, jos et mene heti sopimaan laskusta. Sattana, olipa tullut yhdelle suomipojalle kilometrin matkalta 18 levaa maksettavaksi, kun ei ollut jutellut rahasta heti alkuunsa. Eli sovippa summa etukäteen.
Jahas, Kalju saa sitten jatkaa, kun meikälle koitti kaffepaussi.