Kuinka paljon kaloreita päivässä

Tai sitten vain ylipäätään perehtyä ravitsemukseen, koska voihan sitä bulkata yhtäjaksoisesti kuukausia niinkin, että paino nousee pikkuhiljaa. Ellei "bulkkaamisen" ajatella tarkoittavan yksinomaan nopeaa painon nousua.
 
O.E.S. sanoi:
Tai sitten vain ylipäätään perehtyä ravitsemukseen, koska voihan sitä bulkata yhtäjaksoisesti kuukausia niinkin, että paino nousee pikkuhiljaa. Ellei "bulkkaamisen" ajatella tarkoittavan yksinomaan nopeaa painon nousua.
Click to expand...

Se on totta. Tossa välillä miinuksilla käynnissä on vaan omat hyötynsä. Polttaa kertynyttä fläsää ja parantaa insuliiniherkkyyttä niin että plussalle siirtyessä lihaskasvulle paremmat olosuhteet. Käytännön tasolla kuitenkin melko sama kummin sen painon nostaa.
 
Mielestäni tässä puhutaan ihan vääristä asioista, jos mietitään jotain oikeaa bulkkaustapaa kun threadin aloittaja on teini-ikäinen tyttö, joka onneksi on vielä normaalipainoinen mutta tuolla menolla ei pitkään;
Treenailija333 sanoi:
No oon tänään syönyt 900kcal kello kohta puol 21….
Tänään salilla treenasin hauis+takareidet, treenin jälkeen 1h 20min cross traineria, ja askeleita on tullut +16 000k.
Click to expand...
Vaan tosiaan, kuten @beginner kirjoitti, kuulostaa ennen kaikkea syömishäiriöön kehittyvältä touhulta.

Eli kannattaisi ihan oikeasti keskittyä siihen ravitsemuksen opetteluun ja sitten opiskella vaikka tuota aloittelevien osiota.
Alkuun kuitenkin muutama fakta;
-Jos haluat rakentaa lihasta, tarvitset kaloreita - niiden ei tarvitse mennä kovasti yli kulutuksen mutta lievästikin plussalla olisi hyvä alkuun
-Tosin sinun tapauksessasi suosittelen, että opettelet ihan ensin syömään kulutuksesi mukaan - noilla liikuntamäärillä se on ENEMMÄN kuin 1500 kcal/pvä, saati 900 kcal
-Jatkuva miinuskaloreilla olo vaikuttaa varmasti yleiseen suorituskykyyn ja jaksamiseen; miten menee koulussa/töissä?
-Lisäksi jatkuva miinuskaloreilla olo alentaa vastustuskykyäsi, tällä menolla olet pian flunssakierteessä
-Ja siihen päälle, olet kovaa vauhtia ajamassa itseäsi ylirasitustilaan ja siitä toipuminen kestää kauan
-Jos haluat rakentaa lihasta, lopeta tuollainen järjetön, kyllä, aivan järjetön aerobinen ja keskity tekemään punttitreeni hyvin; se riittää
-Aerobinen on varmasti auttanut laihduttamiseen mutta olet nyt normaalipainossa, eli ei ole tarvetta laihduttaa
-Kun tulee lihasmassaa, nousee myös peruskulutustaso
-Nykyisillä ruoka- ja liikuntamäärien yhdistelmällä lihasmassan kasvattaminen on kyllä aika mahdoton tehtävä
-Olisi järkevää opetella syömään oikein; ravinteikkaasti, riittävästi ja hyvin

Esimerkiksi voin vähäksi aikaa jättää tähän kuvan itsestäni:
Ikä oli 31, 167 cm ja paino muistaakseni 58 kg.
hPJaEMw.png

Toki, olisin voinut olla myös tuota rasvattomammassa kunnossa mutta minusta tuo oli ihan ok noin harrastusjumppailijalle.
Harrastin hyvin yksinkertaista kyykky, mave, penkki, pystypunnerrus, leuanveto, vatsat -tyyppistä salijumppaa 3-4 x/vko ja kävelyä koiran kanssa. En mitään muuta liikuntaa.
Olin lähes tuplat vanhempi kuin sinä nyt, joten jo iän puolesta aineenvaihduntani oli hitaampaa kuin sinulla. -Silti söin päivittäin 2400-2600 kcal ja pidin silloin tällöin kirjaa lähinnä siksi, että tulisi syötyä riittävästi.

Kyllä, naisille on joskus hankalaa syödä riittävästi mutta sitäkin voi opetella. Usea aktiivisesti liikkuva nainen joka edes vähän ymmärtää ravinnon tärkeyden päälle laskee joskus kaloreita varmistaakseen, että tulee syötyä tarpeeksi - eli tavoitteena ei ole syödä mahdollisimman vähän vaan tarvittaessa on pyrkimys syödä enemmän, vaikkei olisi nälkäkään, että tulisi syötyä edes kulutusta vastaava määrä.

En tiedä onko näistä vanhempien kokemuksista mitään hyötyä vai onko tämä niitä asioita, joissa lähes jokaisen pitää tehdä omat virheensä oppiakseen. -Yleensä siltä vaikuttaa, ja siksi kokeneemmat punttimimmit ovat hieman laiskoja vastaamaan näihin; usein omat kokemukset ja tieto menee nuorten tyttöjen kohdalla kuuroille korville, valitettavasti. Kirjoitinpa nyt silti, jos vaikka antaisi vähän ajateltavaa.

Jos edelleen salitreenaaminen kiinnostaa, yritä saada vähäksi aikaa personal trainer tai ravintoterapeutti. Ihan kumpi vaan käy, koska kumpikin lähtisi liikkeelle siitä että opetellaan ihan aluksi syömään riittävästi.
 
Viimeksi muokattu:
Paras postaus pakkiksella aikoihin.

Surullista, että ennen se oli aika arkipäivää täälä. Ei välttämättä enää
 
Loistava kirjoitus @Fea lta -allekirjoitan täysin. Totta on myös se että itsekin pähkäilin miten asiaa kannattaa lähestyä juuri noista mainituista syistä; joskus oma mieli sanoo niin vahvasti että ei se voi olla noin kuin vanhempien (tai kokeneempien) puheet väittää.

Jatkan lisää vielä tuosta syömisestä. Syömiseen ja ruokaan liittyy paljon enemmän psyykkisiä mekanismeja kuin mitä useln ajatellaankaan. Itse olen aika tapasyöjä, niin hyvässä kuin pahassa. Hyvää on se, että riittävä ja ravinteikas ruokakokonaisuus ei ole hankala ylläpitää mutta jos menen jotain muuttamaan, omaksumisessa menee aikaa. Tämä on näkynyt viimeksi silloin kun jouduin vähän muuttamaan ruokatottumuksiani kun asetuin lapsettomana osaksi uusioperhettä.

Toinen juttu omassa liikunnan ja ravinnon systeemissä on kuormitus eli se miten raskas liikunta vaikuttaa ruokahaluun. Treenaan tällä hetkellä pääasiassa kamppailua ja siinä sivussa toiminnallista, voimapainotteista treeniä. Jos tiedän että alkuillan treenit on kovia ja kuluttavia, minun pitää huolehtia että syön riittävän paljon ja riittävän aikaisin, pitkin päivää sillä rasituksen jälkeen ruoka ei mene alas. Siinä voi mennä pitkäkin aika ja jos treenit menevät myöhään, voi olla että nestemäisenä pitää iltapala ottaa. Aamulla onkin sitten taas ihan jäätävä nälkä. Näin on ollut aina. Alle 30v kun treenasin paljon kovempaa kuin nyt, kehitin treenien jälkeisestä syömisestä itselleni melkoisen vuoren mikä olisi pitänyt ylittää ja sehän pahensi tilannetta entisestään. Yritin pakottaa itseni syömään mikä vahvisti etovaa tunnetta. Syöminen oli vastenmielistä.

Ruokaan ja syömiseen kannattaa pitää ns välit kunnossa. Se on bensaa joka mahdollistaa hyvät tulokset ja jaksamisen. Toivoin, että löydät joko itse tai ammattilaisen kanssa yhdessä sen avaimen mistä nyt kiikastaa. Joskus se on joku ihan pieni juttu. Olet tehnyt paljon työtä hyvinvointisi eteen, älä anna sen valua hukkaan!
 
Randomnoo sanoi:
Loistava kirjoitus @Fea lta -allekirjoitan täysin. Totta on myös se että itsekin pähkäilin miten asiaa kannattaa lähestyä juuri noista mainituista syistä; joskus oma mieli sanoo niin vahvasti että ei se voi olla noin kuin vanhempien (tai kokeneempien) puheet väittää.

Jatkan lisää vielä tuosta syömisestä. Syömiseen ja ruokaan liittyy paljon enemmän psyykkisiä mekanismeja kuin mitä useln ajatellaankaan. Itse olen aika tapasyöjä, niin hyvässä kuin pahassa. Hyvää on se, että riittävä ja ravinteikas ruokakokonaisuus ei ole hankala ylläpitää mutta jos menen jotain muuttamaan, omaksumisessa menee aikaa. Tämä on näkynyt viimeksi silloin kun jouduin vähän muuttamaan ruokatottumuksiani kun asetuin lapsettomana osaksi uusioperhettä.

Toinen juttu omassa liikunnan ja ravinnon systeemissä on kuormitus eli se miten raskas liikunta vaikuttaa ruokahaluun. Treenaan tällä hetkellä pääasiassa kamppailua ja siinä sivussa toiminnallista, voimapainotteista treeniä. Jos tiedän että alkuillan treenit on kovia ja kuluttavia, minun pitää huolehtia että syön riittävän paljon ja riittävän aikaisin, pitkin päivää sillä rasituksen jälkeen ruoka ei mene alas. Siinä voi mennä pitkäkin aika ja jos treenit menevät myöhään, voi olla että nestemäisenä pitää iltapala ottaa. Aamulla onkin sitten taas ihan jäätävä nälkä. Näin on ollut aina. Alle 30v kun treenasin paljon kovempaa kuin nyt, kehitin treenien jälkeisestä syömisestä itselleni melkoisen vuoren mikä olisi pitänyt ylittää ja sehän pahensi tilannetta entisestään. Yritin pakottaa itseni syömään mikä vahvisti etovaa tunnetta. Syöminen oli vastenmielistä.

Ruokaan ja syömiseen kannattaa pitää ns välit kunnossa. Se on bensaa joka mahdollistaa hyvät tulokset ja jaksamisen. Toivoin, että löydät joko itse tai ammattilaisen kanssa yhdessä sen avaimen mistä nyt kiikastaa. Joskus se on joku ihan pieni juttu. Olet tehnyt paljon työtä hyvinvointisi eteen, älä anna sen valua hukkaan!
Click to expand...
Tässä on eilisen ruokailut (meinasin alkaa ahmimaan kun otin vähän herkkua mutta onneksi sain pidettyä itseni kurissa ja lähdettyä salille)
Olen huomannut että itselleni tulee nykyään ns.ahmimiskohtauksia. Menin ensimmäistä kertaa puhumaan tästä psykologille maaliskuusta lähtien, toivottavasti lähtisi parempaan suuntaan :)

-Aamupala protskuvanukas
-Lounas koulussa vähän jotain pahaa soijasuikale paistosta ja paljon salaattia.

-snack 3x näkkäriä, pillimehu ja tikkari
-puffet jäätelö ja Alpro välipalapatukka
-mysliä, jugurttia, protskupatukka ja 1/4 korvapuustista.

-päivällinen jauhelihaa ja kasviksia
-iltapala protskuvanukas ja omena.
 
Treenailija333 sanoi:
Tässä on eilisen ruokailut (meinasin alkaa ahmimaan kun otin vähän herkkua mutta onneksi sain pidettyä itseni kurissa ja lähdettyä salille)
Olen huomannut että itselleni tulee nykyään ns.ahmimiskohtauksia. Menin ensimmäistä kertaa puhumaan tästä psykologille maaliskuusta lähtien, toivottavasti lähtisi parempaan suuntaan :)

-Aamupala protskuvanukas
-Lounas koulussa vähän jotain pahaa soijasuikale paistosta ja paljon salaattia.

-snack 3x näkkäriä, pillimehu ja tikkari
-puffet jäätelö ja Alpro välipalapatukka
-mysliä, jugurttia, protskupatukka ja 1/4 korvapuustista.

-päivällinen jauhelihaa ja kasviksia
-iltapala protskuvanukas ja omena.
Click to expand...
Olisit nyt syönyt edes sen koko korvapuustin noilla kaloreilla.. Surullista luettavaa kun nuori likka tuhoaa aineenvaihduntansa... Älä pelkää sitä ruokaa..
 
Ihan hirvittää lukea mutta onneksi sieltä tuli jo neuvot. Mutta sanon vielä kerran: syö, syö ja syö. Nyt on paljon isompia ongelmia kuin fitnesstavoitteet, suhde ruokaan on jo pilalla. En halua myöskään nähdä pariin vuoteen että mainitset sanallakaan dietin.
 
Back
Ylös Bottom