Metaboliseen oireyhtymän liittyen, itse olen yrittänyt vuosia päästä eroon nimenomaan keskivartalolihavuudesta. Kalorit, makroravinnejakaumat ja liikunnat ym. on laskettu tarkkaan ilman kummempia tuloksia. Diagnisoin itselleni äskettäin tuon metabolisen oireyhtymän, siirryin VHH-ruokavaliolle ja ostinpa sitten vähän lisäravinteita avuksi. Yleinen jaksaminen koheni huomattavasti ja muutos kropassa alkoi näkyä muutamissa päivissä. Pienikin sortuminen nopeisiin hiilareihin tuntuu menevän suoraan alavatsaan rasvaksi. Muutenkin olo tuntuu päivän mittaan tasaisemmalta kun ei tule jyrkkiä verensokeripiikkejä.
Käsittääkseni tuo ruokavalion muuttaminen on välttämätön edellytys laihtumiselle, sillä eikö tuossa ole kyse hiilihydraatti- vai rasva-aineenvaihdunnan häiriöstä? Eli jonkinlainen diabeteksen esiaste? Huomioitavan arvoinen seikka on se, että kyseisestä häiriöstä kärsivillä on riski munuaisen vajaatoimintaan, jolloin esim. proteiinin saantia ja nautittavan nesteen määrää on syytä rajoittaa. Tämä siis on täysin päinvastainen terveen, bodaavan ihmisen suositellun dieettiruokavalion kanssa. Tuo munuaisten vajaatoiminta voi myös aiheuttaa nesteen liiallista kertymistä elimistöön. Tämän kuulema voi testata painamalla ihoa nilkasta ohuimmasta kohtaa ja katsoa jääkö iho hetkeksi kuopalle. Lisäksi turvotus silmien alueella voi olla merkki tästä.
En tiedä, onko metabolinen sellainen juttu, mistä voi parantua vai joutuuko sen kanssa elämään lopun ikäänsä. Itselleni tämä tarkoittaa uutta ruokavaliota ja treenin vaihtamista enemmän voimapainotteiseksi + aerobisen liikunnan lisäämistä.
e: Niin, pääsin kyllä aikanaan sellaiseen vaiheeseen, että rasvat vatsan päällä olivat aika minimissä, mutta silti vatsa pömpötti reilusti suoraan hikiliikunnan jälkeenkin. Luulisin tämän johtuvan juurikin tuosta sisäelinten rasvoittumisesta, joka nyt on paranemaan päin.