On tämä maahanmuuttotouhu onnistunut tappamaan ainakin allekirjoittaneen auttamisenhalun jo lähes kokonaan. Hermot ei kestä enää rahan ruinausta kenenkään osalta. Jokainen käsi ojossa kadulla vastaantuleva saa kuunnella haistattelua. SPR:n toiminta on jo niin käsittämätöntä rahan latomista sikojen taskuun, etten halua ottaa osaa mihinkään sen lafkan toimintaan. En ostanut kaupasta edes juustoa, kun siitä lahjoitettiin osa nenäpäivään. Vertakaan en tule järjestölle luovuta, elleivät vähintään moran kanssa tule sitä noutamaan.
Olin suurella mielenkiinnolla osallistumassa Joulupuu-keräykseen, jossa siis lahjoitetaan joululahja lapselle. Ideana erinomainen, sillä leluilla on paha liisailla S-mersuja hyvää tekevien järjestöjen johtajille. Tänään lahjalappuja tutkiessa oli kuitenkin vain väkisinkin päällimmäisenä mielessä että millehän somaliperheelle nämäkin lahjat kaadetaan. Ainakin hienoimmat lastenrattaat niillä on aina ostareilla. Lapsihan se on toki somalikin, mutta jotenkin haluaisin vaan auttaa ennemmin sitä suomalaista pottunenä-Mikkoa. Eipä tuollakaan asialla vielä vuosi sitten olisi ollut mulle mitään merkitystä. Jotenkin sitä on inhimillistä apua tarvitsevia irakilaisia nähtyään muuttunut suomalaiseksi rasistiksi. Sellainen reipas 20-30 irakilaisen nuoren miehen joukko tuli tänäänkin vastaan. Puristin taskussani avaimia nyrkkiin.