Eli sinun näkemyksesi muukaan kaikki ampuu lähinnä nuolia sumuun ja osa sattumalta osuu johonkin, osa ei koskaan? Ihan vaan tiedoksi: tämä laji on syntynyt 1800 luvulla ja siitä lähtien lajia on kehitetty empiirisen kokemuksen, mutta myös tieteen avulla, ja kehitetään edelleen. On aivan ääliömäisen itsestään selvää, että on ns. oikea tapa, ja ns. väärä tapa tehdä tämän lajin harjoitteita. Marko on hyvä esimerkki siitä mitä saa aikaan kun skippaa tekosyyt ja tykkäämiset, ja tekee sen mitä kehitys vaatii. Hänen onnensa oli ura ennen somea ja internet-guruja, jotka ennen mitään muuta tuputtaa brosciense- höttöä "koska mulla se toimii..". On aivan selkeitä sääntöjä, on aivan selkeitä faktoja, on aivan selkeitä periaatteita joita tulisi noudattaa, mutta on myös mahdollisuus uskoa ettei tämä todellisuus koske kuin niitä muita, niitä lahjattomampia kuin itse on. Paras tapa treenata on se joka itsestä tuntuu hyvältä...Sitten käännät sivua ja löydät kuvan miehestä jolla on ananas perseessä, koska se tuntuu hänestä hyvältä. Mutu on käytännössä ihan paska opas kehitykseen, koska se saa sinut tekemään sitä minkä keho kokee helpoksi, harjoitteita jotka ovat keholle rutiinia ja siksi tehoavat huonosti. Silleen aikuisten oikeesti hommassa on tärkeintä objektiivisuus ja uteliaisuus, koska niiden avulla löytää koko ajan uutta ja uusia tapoja ottaa lihaksesta kaikki irti. Keho kasvaa sillä että sitä haastetaan tekemään uutta koko ajan, ja keinot tähän on progressio painoissa ja liikevalikoiman variaatiot. Ei tehdä vaan sitä mikä on itsestä kivaa, vaan kaikkea millä otetaan viimeinenkin toiston hitunen ulos lihaksesta..