Ihan näitä vastaavia tapauksia olen sivusta seurannut, kun ne kelan sataset tulee tilille, niin meno on kuin lottovoittajalla. Ajellaan taksilla, ostetaan noutoruokaa, vaatteita, helyjä ihan kaikkea mitä mieleen tulee (ja raha riittää). Sitä kestää 1-3 päivää ja sitten Matti muuttaa kukkaroon ja surkuttelu alkaa.
yksi ”Marko” oli kerran mukana meidän parin viikon laskettelureissulla. Sillä oli sellainen pikkulapsen kiilto silmissä, kun oli nippu seteleitä (äidiltä saatuja, ikää vajaa 50). Sitten kun alettiin jakamaan kuluja ja setelipino pieneni pienenemistään (mökkivuokra, ruokakassa, hissilippu, jne), niin alkoi hymy hyytyä. No kolmantena iltana oltiin sitten kapakassa (reissua edessä 10pv) niin tää yks sankari tuo komisenkymmentä shottia pöytään kolmentuulenhattu päässä(en tiedä mistä se tuli, mutta vissiin oli sen ostanut) Siinä oli sitten viimeiset rahat

. Hän ei vaan siis käsittänyt, että vaikka on yli tonni seteleinä, niin se ei oikeesti ole paljoa, kun siitä on jo käytetty 900€.
Vastaavan kaltaisissa tilanteissa oltiin hänen kanssa monta kertaa ja joka kerta sama homma, jotenkin sitä rahaa on tai sitten ei. Suunnitelmallisuus on täysin vierasta. Omalla tavalla ihailtavaa hetkessä elämistä, mutta kun se kaatuu muiden niskaan…
Täältä kun noita maken touhuja seuraa ja joskus storejakin katselleena, niin melkolailla samaa sekoiluahan se on. No hetken on aina hauskaa.