Spoiler alert: Pientä pohdiskelua gynekomastiasta enempiä ymmärtämättömän näkökulmasta vahvasti yleistäen nuoren harrastus ja ravintotoimiaan liittyen.
Jätä tissien miettiminen vähemmälle, seuraavat ~viitisen vuotta ainakin rauhassa keskity kaikkeen muuhun elämiseen, yritä pitää jonkinlainen tasainen "normaali" ruoka sekä treenaamisrytmi yllä, miten nyt sattuvat omaan elämään asettumaan. Niin tylsältä kuin se kuulostakin, niin keho ja aivot vielä rakentuvat hyvin rauhallisella tahdilla.
Näin satunnaisen internet kommentoijan mielipiteestä lyhyesti ja ytimekkäästi: Älä murehdi liikaa, treenaa sen verran kuin hyvältä tuntuu, palautumisen ehdoilla (jos tuntuu että treeneissä alkaa tuntua sille, että tulee takapakkia, ota hetken aikaa taukoa ja anna keholle sekä mielelle aikaa levätä, keskity muihin mukaviin asioihin sen aikaa. Rauta odottaa kyllä), pyri syömään ja nukkumaan kohtalaisen tasalaatuisesti, vältä liikaa hiusten halkomista kaikkien edellä mainittujen suhteen.
Ole myöskin armollinen itsellesi, jos tulee kuukausi että tekee mieli kaivaa nenää ja rauta ahdistaa. aivan sama, nauti siitä hetkestä sen suhteen. Palaa jumppailuun kun siltä tuntuu. Sama toisinpäin, jos raudan kolistelu tuntuu maailman parhaalta asialta, ota ilo irti siitä. Pienet vaihtelut eivät sulje pois toisiaan.