Kauppatieteen opiskelija Antti Tarkka selvitti lopputyössään, kuinka tehokkaita rahastot oikeasti ovat.
- Älä lankea tehomarkkinointiin. Selvitä ensin, millainen sijoittaja olet ja mieti mitä sijoitukseltasi haluat. Sen jälkeen vertaa rahastoja mahdollisimman laajasti ja ota kunnolla selvää millaiseen rahastoon olet sijoittamassa, Antti Tarkka opastaa rahastosijoittamista harkitsevaa.
- Ja rahastojen historiallisiin nettotuottoihin kannattaa suhtautua kriittisesti. Tuottojen sijaan pitäisi miettiä rahastoon liittyviä riskejä, Tarkka jatkaa.
Paria opintopistettä vaille oleva kauppatieteen maisteri tietää mistä puhuu. Tarkan osakerahastojen suorituskykyä käsittelevä pro gradu -tutkimus hyväksyttiin viime kuussa Kuopion yliopistossa. Näppituntuman aiheeseen hän on saanut omien rahastosijoitusten kautta.
Tarkka tutki lopputyössään, kykenevätkö suomalaiset osakerahastot systemaattisesti vertailuideksejään korkeampiin tuottoihin. Hän mittasi rahastojen suorituskykyä nettotuotoilla sekä tunnetuimmilla riski/tuotto -mittareilla eli Sharpen ja Treynorin indekseillä sekä Jensenin alfalla.
Tutkimuksen aineisto koostui kaikkiaan 25 suomalaisesta ensisijaisesti Suomeen sijoittavasta osakerahastosta. Tarkka vertaili rahastojen kehitystä syyskuusta 2003 elokuuhun 2008.
Tutkimus paljasti, että rahastojoukosta ainoastaan kymmenen ylsi vertailukohtana käytettyä OMX Helsinki Cap -indeksiä parempaan tuottoon kaikilla neljällä arviointikriteerillä mitattuna.
Syitä rahastojen heikkoon menestykseen on useita. Tuottoon vaikuttavat paitsi salkunhoitajan ammattitaito ja valittu sijoitusstrategia, myös rahastojen perimät palkkiot. Suomalaisissa osakerahastoissa vuotuiset kulut ovat tavallisesti lähempänä kahta prosenttia.
- Palkkioilla on suuri merkitys. Ihmiset eivät edes tiedosta, paljonko kahden prosentin hallinnointipalkkio oikeastaan vie rahaston tuotosta. Monien rahastojen kohdalla maksetaan ihan turhasta, Tarkka sanoo.
Riski täytyy ymmärtää
Vaikka riskimittareiden opiskelu voi äkkiseltään tuntua työläältä, vaiva maksaa itsensä takaisin rahaston tuotossa. Jo Sharpen indeksillä, jonka valtaosa rahastoista kertoo kuukausikatsauksessaan, pärjää pitkälle.
- Huonon rahaston valinta voi helposti merkitä tietyllä riskitasolla suuriakin tuottojen menetyksiä. Jos rahastoa markkinoidaan voimakkaasti, kannattaa vetää jarrut päälle ja pohtia, millaista riskiä on itse valmis sietämään. Usein todellinen riskikorjattu suorituskyky jää kuitenkin rahastoa valittaessa takaa-alalle, Tarkka arvioi.
Riskimittareiden ohella Tarkka kehottaa tarkistamaan, mihin vertailuindeksiin rahasto itseään vertaa.
- Osa rahastoista käyttää yhä edelleen vertailuindeksinään hintaindeksejä tuottoindeksien sijaan, mikä saa rahaston kehityksen näyttämään todellisuutta paremmalta.
Tutkimustulokset ovat antaneet pohtimisen aihetta myös Tarkalle itselleen.
- Katson hyvin tarkkaan, paljonko maksan palkkiota rahastosta suhteessa rahaston suorituskykyyn.
Entä miltä näyttää rahastotutkijan oma salkku tällä hetkellä?
- Sijoitukseni ovat lähinnä suoria osakesijoituksia. Tällä hetkellä rahasto-osuuksia on aika vähän, sillä myin valtaosan pois puolisentoista vuotta sitten, Tarkka sanoo.
Rahastoista Tarkan salkkuun on valikoitunut suomalaisyhtiöihin sijoittavia osakerahastoja sekä kehittyville markkinoille sijoittavia rahastoja.
- Olen seurannut Brasilian markkinoita. Tällä hetkellä tosin enemmän kiinnostaa tuo Itä-Eurooppa.
Riskimittarit haltuun
Sharpen indeksi kuvaa rahaston keskimääräistä riskittömän koron ylittävää lisätuottoa verrattuna rahaston riskiin eli volatiliteettiin. Mitä suurempi Sharpe, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
Treynorin indeksi on kuten Sharpe, mutta volatiliteetin sijaan jakajana on rahaston beta-kerroin. Beta taas kuvaa rahaston arvon muutosherkkyyttä indeksin muutoksille. Mitä suurempi Treynorin indeksin arvo on, sen paremmin rahasto on ajanjaksolla pärjännyt.
Jensenin alfa kertoo rahaston riskikorjatun lisätuoton eli tuoton, joka ylittää rahaston beta-riskin. MItä suurempi alfa on, sitä paremmin rahasto on menestynyt. Jos alfa on negatiivinen, rahasto on tuottanut ajanjaksolla keskimäärin passiivista markkinaindeksiä heikommin.