Näitkö matsin? Heleniuksenko olisi pitänyt voittaa? Vai mistä absoluuttisesta keskustelemme? Erien 2 ja 3 ei-vääryydellisistä voittamisista? Miksi? Jos laji on arvostelulaji ja Heleinus ko. erät hävisi, niin miksi puhua siitä, ettei se olisi ollut vääryys, vaikka hän ko. erät olisi voittanutkin?
Näin ottelun TV:n välityksellä. Kuten aiemmin sanoin, mielestäni Bykhautsoun olisi tullut voittaa vähintään pisteillä 78-72, ehkä jopa isommalla erolla. Puhuin erien 2 ja 3 pisteytyksestä siksi, että minulta kysyttiin näkemystä ottelusta ja halusin analysoida sitä yksityiskohtaisemmin kuin pelkästään koko ottelun voittajaa. Olen katsonut ottelun vain kerran enkä herra nähköön aio kiusata itseäni katsomalla sitä uudestaan, kun se oli niin kamalaa. Tuo oli tuntumani heti ottelun jälkeen. Pitää kuitenkin huomata pari seikkaa:
1. Minulla ei ole tuomaripätevyyttä ammattinyrkkeilyyn. (Potkunyrkkeilyyn, thainyrkkeilyyn ja vapaaotteluun on.)
2. Olin juonut pari-kolme olutta illan aikana.
3. Ottelun alussa oletin Robben vievän matsin helposti ja aloin hoksaamaan että hän on ongelmissa vasta 3. erän tienoilla. Tämä voi alitajuisesti vaikuttaa siihen, miten ottelua arvostelee.
Kuten sanottu, en nähnyt ottelua. Olivatko erät niin tasaisia, ettei edes tuomareilla ollut voittajasta riittävää selvyyttä?
Mielestäni näissä erissä myös Robbella oli sellaisia suorituksia, että erävoitto voidaan nähdä myös hänelle.
Satunnainen vahinkoerävoitto on oleellinen vain täysin tasaisessa ottelussa. 78-72 tms. hävinneelle yksittäinen väärä lisäerä ei antaisi mitään.
Ei antaisikaan. Mielestäni siis 80-70, 79-71 ja 78-72 Bykhautsoulle olisivat olleet ihan ok tuomioita, enkä puhuisi vääryydestä, olisi tuomarien tulos ollut niistä mikä hyvänsä. On tavanomaista, että tuomareilla on pientä heittoa pisteytyksessä ja se kuuluu lajin luonteeseen. Mitenkään en voi urheilullisin perustein käsittää, että Robbe olisi voittanut enemmän eriä kuin Bykhautsou.
Tiedustelin aiemmin, hajosiko tumppu ottelussa. On ikävää, mikäli näin kävi. Tatliko myös paini saman ongelman kanssa? Jos tumppu hajosi ennen matsia, miksi otella (jos siis siihen ei pysty tai se on tulevaisuuden kannalta liian riskialtista)?
Jälkikäteen Robbe kertoi käden murtuneen ensimmäisessä erässä otsaan osuneen iskun seurauksena. Pidän tätä uskottavana, koska käsi oli turvoksissa heti ottelun jälkeen ja tällä ottelulla ei ollut Robbelle muuta ratkaisevaa merkitystä kuin että sitä ei saanut hävitä. Olisi typerää lähteä sellaiseen otteluun käsi rikki valmiiksi. Joku Whyte-matsi oli eri asia, kun siitä maksettiin niin paljon ja siihen Robbe olisi varmaan lähtenyt vaikka kallo murtuneena.
Tällä palstalla on kirjoitettu, että hävinnyt voitti. Ovatko kirjoittajat väärässä?
Siis kai tässä nyt kaikki ovat samaa mieltä siitä, että Bykhautsoun olisi kuuunut ottelu voittaa? Vai onko joku ollut eri mieltä?
Arvostelulajissa on melkoisen vaikeaa ns. täysin absoluuttisesti arvioida paremmuutta. Omalta kantiltani väärin tuomitseminen tuntuu oudolta (parin lajin kansalliset kortit hallussa). En tiedä, millä hinnalla hyväksyisin hylätyn tai hylkäisin hyväksytyn. Tai tiedän, se ei maksa mitään. Hylätyistä suorituksista olen saanut palautetta, hyväksytyistä en. Olen melko varma, että olen hyväksynyt hylätyn, mutta olen myös ehdottoman varma, etten ole hylännyt hyväksyttyä. Tällä alustuksella en voisi olla pistetuomari, joka antaisi hävinneelle enemmän pisteitä kuin voittajalle.
Tässä lienee kyse jostain painonnostosta tms voimailulajista, joiden tuomarointi on yksinkertaisempaa? Mietipä jos kilpailu olisikin sellainen, että on aina kaksi kilpailijaa, jotka nostavat saman painon - vaikka 200kg - ja tuomarin tulisi arvioida, kumpi nosti sen tyylikkäämmin ja paremmalla tekniikalla. Veikkaan että eroja tuomarien näkemyksissä tulisi nopeasti ja samoin palautetta siitä, että oikeasti toinen nosti paremmin.
Jos olisit tuomarina, voisitko tietoisesti laittaa voittajan hävinneeksi tai hävinneen voittajaksi? Olisiko sellaisen mahdollisuus pelkästään "tietämysasia"?
Tahallaan en tuomitsisi väärin (ellei siitä maksettaisi todella paljon

) mutta kyllä sitä sattuu ihan säännöllisesti, että on hajaäänituomiossa mukana. Yleensä olen tosin ollut enemmistöpuolella, mutta joskus myös vähemmistössä. Välillä olen hajaääneksi jäätyäni edelleen ollut sitä mieltä, että olin itse oikeassa ja kahden muun tuomarin näkemyös väärä. Ja joskus on niin tasaisia matseja ja eriä, että se kulma vaikuttaa, mistä ottelua katsoo. Tasaisessa erässä yksi hyvä osuma voi kallistaa vaa'an toiselle ja jos olet sijoittunut niin että ottelijoiden tai tuomarin vartalo peittää sen, niin sitten et näe sitä etkä voi ottaa sitä lukuun arvostelussa. Jos kolmen erän matsissa yksi erä menee selvästi yhdelle ja toinen toiselle niin tällainen tapaus voi ratkaista koko ottelun.