
Joidenkin mielestä asiassa kuin asiassa voi oppia erittäin hyväksi. Tällöin tavoitteena pitää olla oman osaamisen jatkuva parantaminen. Opiskelutekniikkakin (mitä sitten opiskeleekaan) pitää sitten olla hyvä. Jos fuufaa ei opettele piirtämistä, niin 70-vuotiaana hän ei osaa piirtää. Mutta jos fuufaa tänään ottaa tavoitteekseen olla erinomainen piirtäjä, niin olisi siinä nyt 50 vuotta aikaa opetella. Jos heti ottaa selville, miten piirtämistä voi opetella, ja sitten ihan tosissaan opettelee, niin kyllä minä uskon, että 50 vuodessa aika paljon oppii. Opiskelutekniikkaan liittyy myös se, että välttää tuon American Idolsissa varsin usein nähdyn tilanteen, eli pitää pyytää palautetta omasta osaamisesta muiltakin kuin omalta äidiltä.
Täältä voi lukea lisää aiheesta:
http://headrush.typepad.com/creating_passionate_users/2006/03/how_to_be_an_ex.html
Mutta vähän aiheestakin. Eivätkö nuo urpot, jotka ottavat tatuoinnin joltain amatööritatuoijalta, tajua pyytää jotain piirustusnäytettä. Palavat (ja ilmeisesti kuumuudessa vääntyneet) nopat häviävät vain sille ranteessa olevalle yin/yang-merkille. En minäkään osaa piirtää, mutta jos olisin tuollaisen piirtänyt paperille, niin en kehtaisi laittaa sitä nettiin näytille, puhumattakaan siitä, että sellaisen olisi tehnyt jonkun ihoon.