- Liittynyt
- 19.4.2025
- Viestejä
- 4
Olin tuossa pitkästä aikaa entisessä vakkarisalissani, jossa soi aina se sama radiokanava. Jälleen kerran lähti soimaan tuo Van Halenin Jump-hitti. Muistan miten viime keväällä sain tämän biisin soidessa juuri kyseisellä salilla ihmeellisen, sanoisinko eeppisen mielikuvan itsestäni ja tästä biisistä. Tämä mielikuva syöksyi sitten viime viikolla jälleen voimakkaasti tajuntaani.
Eli kuvittelin itseni uimarannalle, kenties hietsuun tai aurinkolahteen. Kuitenkin just sellaiseen isompaan uimarantaan jossa hiekkaa ja kävijöitä riittää kokonaisen kesän. Lähtisin siis rannan toisesta päädystä hitaasti, mutta itsevarmasti liikkelle, tuon niin ikonisen syntikka-intron myötä. Hieman vilkuilisin ympärilleni ilkikurinen hymy kasvoillani. Vinkkaan etusormillani parille tyyppille joita en tunne. He siinä kovin ihmettelevät - Kuka saatana tuo on? Biisi lähtee siitä jo mukavasti liikkeelle korviakuumottavine kasarikoukkuineen. Mä revin siitä sitten nonchalantisti t-paidan pois päältäni ja uikkarini myös miltei siinä saman tien. Heilutan uikkareitani kuin suomen lippua pitäen samalla tuon tutun vanhan virneeni kasvoillani. Se on menoa nyt! I get up!
And nothing gets me down! Heitin nyt uikkarini mereen abiturienttityttöjen iloksi ja löntystelen häpeilettömän flirttailevasti tämän biisin tahtiin uimarantaa pitkin. Kukaan ei voi enää olla huomaamatta minua. Kohotan käteni ilmaan ja alan vihdoinkin antaumuksellisesti alastomana munasillani hyppelehtimään tanssiliikkeiden kera teidän rantaleijonien ja rantaprinsessojen edessä. Jump! Peitän vahingossa joltakin r*nkulta auringon, mutta ei tässä enää aurinkoa tarvita hyvä ihminen: ’’Minä olen tässä! Se olen minä! Katsokaa miten mahtavaa elämä voi olla!’’ Yhdeltä lapsiperheeltä onnistun tuhoamaan pienen hiekkalinnan ihan vahingossa hey kamoon tietenkin. Olen nyt yltäkylläisen elämänjanoinen ja vapaa. On niin ihanaa antautua populäärimusiikin taialle ja tuntea itseni kuninkaaksi. Tätä en saannut yhteiskunnan mukaan olla. Minun piti aina pysyä rivissä, kiltisti, hiljaa, myötäillen kaikkea sitä samaa paskaa vuodesta toiseen. Mutta ei enää. Olen saannut tarpeekseni. Tämä olen minä ja minulta ette voi enää välttyä.
Jatkan ansiokkaasti tanssimista näyttäen keskisormea, teen säädyttömiä liikkeitä, jotka saattavat muistuttaa yhdyntähommia ja masturbaatiota. Onnistun kerrankin kävelemään koko uimarannan halki, eikä kukaan voi pysäyttää minua. Ihmisiä varmasti ahdistaa tämä menoni, mutta tässä ei ole nyt kysekään heistä, vaan minun tarinastani. On tärkeetä ottaa toimijuus, aiheuttaa paheksuntaa, koska muuten ihminen kulahtaa takaisin mereen, hukkuen lopulta pohjaan asti.
Minä olen vain yksi ainoa tähti joka vihdoinkin tulee nähdyksi sellaisena kuin on. Lopulta kiitän kaikkia katsojia ja totean tuo tuttu virne kasvoillani:
I ain't the worst that you've seen
Oh can't you see what I mean?
Yt. Dermo
Eli kuvittelin itseni uimarannalle, kenties hietsuun tai aurinkolahteen. Kuitenkin just sellaiseen isompaan uimarantaan jossa hiekkaa ja kävijöitä riittää kokonaisen kesän. Lähtisin siis rannan toisesta päädystä hitaasti, mutta itsevarmasti liikkelle, tuon niin ikonisen syntikka-intron myötä. Hieman vilkuilisin ympärilleni ilkikurinen hymy kasvoillani. Vinkkaan etusormillani parille tyyppille joita en tunne. He siinä kovin ihmettelevät - Kuka saatana tuo on? Biisi lähtee siitä jo mukavasti liikkeelle korviakuumottavine kasarikoukkuineen. Mä revin siitä sitten nonchalantisti t-paidan pois päältäni ja uikkarini myös miltei siinä saman tien. Heilutan uikkareitani kuin suomen lippua pitäen samalla tuon tutun vanhan virneeni kasvoillani. Se on menoa nyt! I get up!
And nothing gets me down! Heitin nyt uikkarini mereen abiturienttityttöjen iloksi ja löntystelen häpeilettömän flirttailevasti tämän biisin tahtiin uimarantaa pitkin. Kukaan ei voi enää olla huomaamatta minua. Kohotan käteni ilmaan ja alan vihdoinkin antaumuksellisesti alastomana munasillani hyppelehtimään tanssiliikkeiden kera teidän rantaleijonien ja rantaprinsessojen edessä. Jump! Peitän vahingossa joltakin r*nkulta auringon, mutta ei tässä enää aurinkoa tarvita hyvä ihminen: ’’Minä olen tässä! Se olen minä! Katsokaa miten mahtavaa elämä voi olla!’’ Yhdeltä lapsiperheeltä onnistun tuhoamaan pienen hiekkalinnan ihan vahingossa hey kamoon tietenkin. Olen nyt yltäkylläisen elämänjanoinen ja vapaa. On niin ihanaa antautua populäärimusiikin taialle ja tuntea itseni kuninkaaksi. Tätä en saannut yhteiskunnan mukaan olla. Minun piti aina pysyä rivissä, kiltisti, hiljaa, myötäillen kaikkea sitä samaa paskaa vuodesta toiseen. Mutta ei enää. Olen saannut tarpeekseni. Tämä olen minä ja minulta ette voi enää välttyä.
Jatkan ansiokkaasti tanssimista näyttäen keskisormea, teen säädyttömiä liikkeitä, jotka saattavat muistuttaa yhdyntähommia ja masturbaatiota. Onnistun kerrankin kävelemään koko uimarannan halki, eikä kukaan voi pysäyttää minua. Ihmisiä varmasti ahdistaa tämä menoni, mutta tässä ei ole nyt kysekään heistä, vaan minun tarinastani. On tärkeetä ottaa toimijuus, aiheuttaa paheksuntaa, koska muuten ihminen kulahtaa takaisin mereen, hukkuen lopulta pohjaan asti.
Minä olen vain yksi ainoa tähti joka vihdoinkin tulee nähdyksi sellaisena kuin on. Lopulta kiitän kaikkia katsojia ja totean tuo tuttu virne kasvoillani:
I ain't the worst that you've seen
Oh can't you see what I mean?
Yt. Dermo