Vituttaa niin ankarasti

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Klep
  • Aloitettu Aloitettu
Meta title: 💥 Vituttaa niin ankarasti – ketju jossa höyryt päästetään ulos ennen kuin pää räjähtää

Meta description: Keskustelua arjen ärsytyksistä, vastoinkäymisistä ja tilanteista jotka nostavat verenpaineen – tänne saa purkaa ilman filtteriä.


Vituttaa raha-asiat, parisuhde, oma terveys ja paska kunto. Kuukauden jatkunut röökilakkokin varmaan loppuu ihan just. Muuten menee ihan mukavasti.
 
Donpoge sanoi:
Juoksin sohvalla ja siinähän se kissa makasi kuolon jäykkänä ja kamala ilme kasvoilla
cry.gif
lääkäri epäili stressin koituneen kohtaloksi, ero muutto oli alku kuusta ja toinen kissa meni ex emännälle. Tuntuu niin käsittämättömältä että edellis iltana kehräsi vielä jaloissa ja nyt on poissa
embarrassed.gif
Click to expand...

Otan osaa. :(
 
Vittu tätä suomen verotusta, koitin ens vuoden veroprosenttia sumplia ja kolmanneksen palkasta saa suoraan työntää verokarhun perseeseen. Vittu mitä paskaa!
 
Ihmiset. Voi pyhä helvetti, mikä vitutus ja epäusko. En taas ihmettele yhtään, miksi yleensä erakoidun olemaan vain oman herttaisen itseni kanssa.
 
Alkaa pää olemaan täynnä älypuhelimia ja (epä)sosiaalista mediaa. Porukka on joka saatanan paikassa nenä kiinni puhelimessa ja verbaalista kanssakäymistä ei yksinkertaisesti pysty toteuttamaan ilman, että toinen osapuoli räpäläisi vehjettä.
 
Vaikka viimeisen vuoden aikana moni asia on mennyt eteenpäin, niin silti tulee tippa linssiin kun syntymäpäivänä kukaan ei muista. Ei sukulaiset, yli 10 vuotta tunteneet kaverit, sisarukset, jopa oma äiti unohtaa.

Oli tosi kiva synttäripäivä, kun tajuaa miten turha on ihmisille. Sekin päättyi siihen että yksin join kossuvissyä pahaa oloa turruttaakseni, jotta olisi tuntunut vähemmän pahalle. Noh ei tuntunut vaan tippa linssissä menin pyörimään sänkyyn.

Tietääpähän oman arvonsa muiden silmissä niin ei tarvitse jouluna ketään nähdä.
 
Täytyy häpeäkseni todeta että itse en koskaan muista milloin omien vanhempien synttärit ovat, kavereista puhumattakaan. Vaimon muistan, jotain jäänyt 15 vuodessa mieleen. Mutta eipä koskaan ole ole kaveritkaan minun synttäreitä muistaneet/tienneet, joten ei tästä ole koskaan mitään tilannetta syntynyt. Eli älä tuosta nyt vedä mutkia ihan hirveästi suoriksi, siis pelkästään tuon perusteella. Tämä siis tarkoitettu lohdutukseksi, ei arvosteluksi.
 
Itsellä vähän samanlainen tilanne. Muutin kotipaikkakunnaltani erääseen kaupunkiin noin ~80km matkan taakse. Kaverit puhu moneen kertaan, että tulevat sitten morjestamaan ym... No eipä ketään ole näkynyt koko 4kk aikana, vaikka itse käynnyt katsomassa kaikkia kavereita aina kun ovat muuttaneet. No paras on oma isosisko, muutti itse 120km päähän taannoin ja siitä lähtien tullut käytyä vähintään kerran parissa kuukaudessa morjestamassa, mutta eipä ole siskoa näkynyt vaikka aina lupailee, mutta mukamassa ei pääse koskaan, vaikka junalla matkan taittaa helposti alle tuntiin.
No sattuneista syistä tuli muutto toiseen kaupunkiin joka on huomattavasti lähempänä. Pari kaveria lupautui muutto avuksi sentään. Ja kaskummaa kaikki ovat taas parasta kaveria ja tulossa pitämään tupareita ym. Vähän pistää mietityttämään onko oikeasti ystävyys paristakymmenestä kilometristä kiinni? Joo ja olen itse käynnyt morjestelemassa kaikkia tämän lyhyen 4kk, ettei voi kyllä syyttää ettenkö itse olisi yhteyttä pitänyt...
Onneksi tilanne ei nyt noin kiperä ole kun mikillä, tsemppiä...
 
miki sanoi:
Vaikka viimeisen vuoden aikana moni asia on mennyt eteenpäin, niin silti tulee tippa linssiin kun syntymäpäivänä kukaan ei muista. Ei sukulaiset, yli 10 vuotta tunteneet kaverit, sisarukset, jopa oma äiti unohtaa.

Oli tosi kiva synttäripäivä, kun tajuaa miten turha on ihmisille. Sekin päättyi siihen että yksin join kossuvissyä pahaa oloa turruttaakseni, jotta olisi tuntunut vähemmän pahalle. Noh ei tuntunut vaan tippa linssissä menin pyörimään sänkyyn.

Tietääpähän oman arvonsa muiden silmissä niin ei tarvitse jouluna ketään nähdä.
Click to expand...
Ei kannata ajatella noinkaan. Onhan se harmi toki, mutta ihmiset on nykyään niin kiireisiä. Kellään ole aikaa istahtaa nykysometushässätysmaailmassa paikalleen ja ajatella itseään ja läheisiään. Tunnustan, että en minäkään taida muistaa yhdenkään kaverini syntymäpäivä ulkoa. Ja koska enään en kuulu edes facebookkiin, en näe niitä sieltäkään.

Muista, että itse voit silti aina läheisiäsi muistaa. Näyttää sitä esimerkillistä toimintaa ja katsoa, jos joku joskus sinuakin muistaisi. Ymmärrän kyllä harmisi, mutta reikäjuustoteorialla ei kannata alkaa pohtiin, että olet kaikille aivan turha. Sattumuksien summaa...

Ja kuten Leekan kommentista voi hyvin huomata. Ihmisillä on tyhjiä lupauksia ja sanomisiaan ei oikeasti edes tarkoiteta. Saamattomia vätyksiä suurin osa ihmisistä :D Ennenhän käsittääkseni sunnuntai oli päivä, jolloin käytiin kylässä. Mentiin ovelle ja katsottiin onko kukaan kotona.
 
Joxuz sanoi:
Muista, että itse voit silti aina läheisiäsi muistaa. Näyttää sitä esimerkillistä toimintaa ja katsoa, jos joku joskus sinuakin muistaisi. Ymmärrän kyllä harmisi, mutta reikäjuustoteorialla ei kannata alkaa pohtiin, että olet kaikille aivan turha. Sattumuksien summaa...
Click to expand...

Noh aikamoista että KUKAAN ei muista. Jotenkin tulee täysin turha olo. Olisi merkinnyt todella paljon, jos edes pari henkilöä olisi lähettänyt jonkun viestinpätkän, muuta en olisi edes halunnut. Tunteen siitä että joku muistaa olemassaoloni. Edes äiti ei muista. Kiinnosta kyllä yhtään enää olla kavereihin tai sukulaisiin yhteydessä. Voisi jouluna tehdä ihan vaan vittuillakseni oharit ja jäädä kotiin juomaan kaljaa kalsareissa. Ei sitten tarvitsisi nähdä ketään. Voivat mun puolesta haistaa pitkät.

Piti pitää kavereille tuparit tammikuussa, mutta taidan deletoida koko eventin facebookista ja haistattaa kaikille pitkät. Pitäköön tunkkinsa.
 
miki sanoi:
Noh aikamoista että KUKAAN ei muista. Jotenkin tulee täysin turha olo. Olisi merkinnyt todella paljon, jos edes pari henkilöä olisi lähettänyt jonkun viestinpätkän, muuta en olisi edes halunnut. Tunteen siitä että joku muistaa olemassaoloni. Edes äiti ei muista. Kiinnosta kyllä yhtään enää olla kavereihin tai sukulaisiin yhteydessä. Voisi jouluna tehdä ihan vaan vittuillakseni oharit ja jäädä kotiin juomaan kaljaa kalsareissa. Ei sitten tarvitsisi nähdä ketään. Voivat mun puolesta haistaa pitkät.

Piti pitää kavereille tuparit tammikuussa, mutta taidan deletoida koko eventin facebookista ja haistattaa kaikille pitkät. Pitäköön tunkkinsa.
Click to expand...

Olisikohan tässä vähän ylireagointia ilmassa? Kaikille ei synttärit ole niin merkityksellinen asia että stressaisi onnittelemisen muistamisesta. Itsellänikin kävi kerran niin että synttärit meni ohi ilman että kukaan muisti onnitella, mutta itseäni asia lähinnä nauratti. Tuli niitä myöhästyneitä onnitteluja tosin jälkeenpäin.

Toisaalta jos olet facebookissa ja synttärisi näkyy muille käyttäjille, niin on hieman erikoista jos kukaan ei edes sitä kautta onnitellut. Olen tosin huomannut että kaverit luottaa turhan paljon facebookin muistuttamiseen synttäreistä. Itse poistin syntymäpäiväni näkyvyyden ja sen jälkeen enää pari kaveria muisti onnitella aikaisemman muutaman kymmenen sijaan :D
 
miki sanoi:
Noh aikamoista että KUKAAN ei muista. Jotenkin tulee täysin turha olo. Olisi merkinnyt todella paljon, jos edes pari henkilöä olisi lähettänyt jonkun viestinpätkän, muuta en olisi edes halunnut. Tunteen siitä että joku muistaa olemassaoloni. Edes äiti ei muista. Kiinnosta kyllä yhtään enää olla kavereihin tai sukulaisiin yhteydessä. Voisi jouluna tehdä ihan vaan vittuillakseni oharit ja jäädä kotiin juomaan kaljaa kalsareissa. Ei sitten tarvitsisi nähdä ketään. Voivat mun puolesta haistaa pitkät.

Piti pitää kavereille tuparit tammikuussa, mutta taidan deletoida koko eventin facebookista ja haistattaa kaikille pitkät. Pitäköön tunkkinsa.
Click to expand...
Mitäpä jos sanot jouluna keskustelujen lomassa sillai heittona, että "eipä tainnut kukaan tästä pöydästä onnitella syntymäpäivänäni". Saa läheisetkin ajateltavaa ja sen enempää tarvi asiaa jäädä jauhaan :)

Älä tuollasta lapsellista ratkaisua tee että ignooraat kaikki ja luultavasti kellekään sanomatta. 15 v voi osoittaa tuohon tapaan mieltään, mutta näin aikuisiällä pitäisi pystyä ihmisten sanomaan asioista suoraan. Tähän ainakin itse pyrin ja toivon että niin sanotaan minullekin, jos joku vaivaa.
 
Mäkkärin autokaistalla otin mätöt autoon ja enkös vittu sammuttanu sen siihen. Sitten paniikissa äkkiä takas käyntiin ja hirveellä kytkinpommilla naama punasena pois. Takanahan oli jono autoja ja pihalla suht paljon ihmisiä.

En vittu enää ikinä aja kaverin paska japsiautolla missä joku helvetin rallikytkin joka ottaa vitun aikaseen
 
makkarapötky96 sanoi:
Mäkkärin autokaistalla otin mätöt autoon ja enkös vittu sammuttanu sen siihen. Sitten paniikissa äkkiä takas käyntiin ja hirveellä kytkinpommilla naama punasena pois. Takanahan oli jono autoja ja pihalla suht paljon ihmisiä.

En vittu enää ikinä aja kaverin paska japsiautolla missä joku helvetin rallikytkin joka ottaa vitun aikaseen
Click to expand...

Lohdutuksen sana: jokaiselta on sammunut auto joskus eikä maailma kaadu siihen - ei edes silloin, jos joku näkee.
 
no-body sanoi:
Lohdutuksen sana: jokaiselta on sammunut auto joskus eikä maailma kaadu siihen - ei edes silloin, jos joku näkee.
Click to expand...
No on sammunut ennenkin kun kuitenkin 13-vuotiaasta lähtien autoilla tullut ajettua :)
Mutta tommosella missä kytkin nappaa heti niin on alkuun pirun hankala ajaa. Ja teholukema kyseisessä pelissä alkaa 3 -numerolla
 
Donpoge sanoi:
Eilen oli niin uskomaton päivä.. Suoraan töistä terveystalolle siellä totesi että vasemman peukalon ojentaja jänne tulehtunut. Ajoin kotiin Peruutin autoa autotalliin, autotallin oven stopperi petti kovassa tuulessa ja pamahti suoraan sivupeiliin, kuori paskaksi ja lasi säröille päästä. Pääsen kotiin ja keittiön pöydällä on huoltomiehen jättämä lappu että kävi tarkistamassa pattereiden toiminnan kuten pyysin, ja että kissa on ilmeisesti nukkunut pois, osanotot.. Juoksin sohvalla ja siinähän se kissa makasi kuolon jäykkänä ja kamala ilme kasvoilla
cry.gif
lääkäri epäili stressin koituneen kohtaloksi, ero muutto oli alku kuusta ja toinen kissa meni ex emännälle. Tuntuu niin käsittämättömältä että edellis iltana kehräsi vielä jaloissa ja nyt on poissa
embarrassed.gif
Click to expand...

Eipä tohon enää kauheasti lisättävää voi olla...Melko kasauma :(
 
Back
Ylös Bottom