Yläkoukku nyrkki pysty, vai vaaka-asennossa?

Lyötkö yläkoukun pääasiassa nyrkki pysty, vai vaaka asennossa?

  • Pysty (peukalo ylös)

    Votes: 8 40,0%
  • Vaaka (peukalo sisään)

    Votes: 9 45,0%
  • Tasapuolisesti molemmilla / en kummallakaan tavalla.

    Votes: 3 15,0%

  • Total voters
    20

Syf

Liittynyt
21.1.2024
Viestejä
5
Kävin paikallisella nyrkkeilysalilla tutustumassa. Salilla on varsin lämmin vastaanotto ja muutenkin hyvä meininki. Seuran vetäjä ja ex-ammattilainen huomioi minut hienosti ja piti minulle pistareita (jotta saa käsityksen tasostani).
Pistareita lyödessäni yllätyin, koska en pystynyt lyömään pidettyihin pistareihin puhdasta yläkoukkua, tämä johtui mielestäni siitä, että valmentaja piti pistareita väärässä asennossa. Salilla pistareita koukkua varten pidettiin aika lähelle samalla tavalla, kuin suoralle. Kun löin oman koukkuni, niin se ei osunut pistariin vaan pistarin sivulle (koska koukku tuli mielestäni oikeaoppisesti sivulta).
Valmentaja oli vahvasti sitä mieltä, että ongelma johtuu siitä, että lyön koukun väärin, koska nyrkkini on pystyasennossa, eikä vaakatasossa. Taustana kerrottakoon, että olen aikanaan oppinut lyömään koukun vaakanyrkillä (peukalo itseen päin), mutta peukalo ja rannevammojen vuoksi vaihtanut koukun pääasiassa nyrkki pysty (peukalo ylös) asennossa lyötynä.
Erikoisinta tässä on se, että valmentaja perusteli lyöntini virheellisyyttä silllä, että: "Ei lyö Mike Tysonkaan noin", kun Mike Tyson nimenomaan lyö koukkunsa pääsääntöisesti nyrkki pystyssä.
Tämä ei ole ensimmäinen kerta kun nyrkkeilysalilla tulee vastaan valmentaja, jolla on varsin luutunut käsitys tekniikasta ja olen huomannut, että asiasta ei kannata isommin lähteä keskustelemaan, pääsee helpommalla kun välttelee kyseisiä saleja.
En löytänyt asiasta (koukussa peukku ylös vai sisään) keskustelua pakkotoistossa, miten täällä porukka tykkää lyöntinsä lyödä ja kokeeko toisella tavalla lyönnin tekniseksi virheeksi?
 
Viimeksi muokattu:
Kaikki lyönnit olisi hyvä lyödä niin, että ne osuvat mahdollisimman hyvin koko rystyspinnalla. Normi suoraan sivulta tuleva koukku vaakanyrkillä osuu yleensä pelkällä eturystysellä tai jopa peukalolla/nyrkin sivulla. Pystynyrkillä saa osuman paljon paremmin rystysille, eikä peukalokaan ota niin helposti osumaa, joten säästyy käsivammoilta.

Joillain valmentajilla on pinttyneitä uskomuksia, mutta paremmin menee, kun käyttää vähän kriittistä ajattelua ja katsoo miten tekijämiehet homman tekevät. Vaakanyrkillä lyötyjä koukkuja näkee todella harvoin. "Ruuvit" sitten erikseen. 👊
 
Kävin paikallisella nyrkkeilysalilla tutustumassa. Salilla on varsin lämmin vastaanotto ja muutenkin hyvä meininki. Seuran vetäjä ja ex-ammattilainen huomioi minut hienosti ja piti minulle pistareita (jotta saa käsityksen tasostani).
Pistareita lyödessäni yllätyin, koska en pystynyt lyömään pidettyihin pistareihin puhdasta yläkoukkua, tämä johtui mielestäni siitä, että valmentaja piti pistareita väärässä asennossa. Salilla pistareita koukkua varten pidettiin aika lähelle samalla tavalla, kuin suoralle. Kun löin oman koukkuni, niin se ei osunut pistariin vaan pistarin sivulle (koska koukku tuli mielestäni oikeaoppisesti sivulta).
Valmentaja oli vahvasti sitä mieltä, että ongelma johtuu siitä, että lyön koukun väärin, koska nyrkkini on pystyasennossa, eikä vaakatasossa. Taustana kerrottakoon, että olen aikanaan oppinut lyömään koukun vaakanyrkillä (peukalo itseen päin), mutta peukalo ja rannevammojen vuoksi vaihtanut koukun pääasiassa nyrkki pysty (peukalo ylös) asennossa lyötynä.
Erikoisinta tässä on se, että valmentaja perusteli lyöntini virheellisyyttä silllä "että ei lyö Mike Tysonkaan noin", kun Mike Tyson nimenomaan lyö koukkunsa pääsääntöisesti nyrkki pystyssä.
Tämä ei ole ensimmäinen kerta kun nyrkkeilysalilla tulee vastaan valmentaja, jolla on varsin luutunut käsitys tekniikasta ja olen huomannut, että asiasta ei kannata isommin lähteä keskustelemaan, pääsee helpommalla kun välttelee kyseisiä saleja.
En löytänyt asiasta (koukussa peukku ylös vai sisään) keskustelua pakkotoistossa, miten täällä porukka tykkää lyöntinsä lyödä ja kokeeko toisella tavalla lyönnin tekniseksi virheeksi?
Itsellä tuo ainakin vaihtelee tilannekohtaisesti ja etenkin etäisyydestä riippuen sekä lyönnin tarkoituksesta (onko tarkoitus lähietäisyydeltä esim. onnistuneen u-väistön perään saada mahdollisimman paljon voimaa lyöntiin vai onko kyseessä esim. ns. check hook, joka on huomattavasti puolustavampi tekniikka. Ei ole yhtä ainutta oikeaa tapaa lyödä yläkoukku, vaikka joillain saleilla vielä itsepäisiä jääriä onkin, jotka eivät ole ilmeisesti nähneet, että näitä molempia on hyvin menestyksekkäästi käytetty nyrkkeilyn historiassa :)
Lisäksi olet oikeassa, Mike Tyson nimenomaan löi pystynyrkillä yläkoukut. Jos siis tämän valmentajan huomautuksen pointti oli puhtaasti tuo nyrkin asento, eikä jokin muu tekninen asia lyömisessäsi.

Alla olevassa videossa on hieman eritelty näitä kahta yläkoukun perustapaa. Itselle tuli tässä videossa uusina termeinä nuo European hook ja American hook, mutta termeistä viis. Molemmat ihan "oikeita" tapoja oikein käytettynä.
 
Paitsi että vaakanyrkillä lyötyä yläkoukkua et näe matseissa juuri ollenkaan. Se kertoo vähän siitä mikä oikeasti toimii ja mikä ei.
Tässä lienee tapahtunut iso muutos sitten? En tiedä, miten itse muistat, kun osittain samoillakin saleilla aikanaan pyöritty, mutta esim Kalevassa (joka varsin hyvin vielä niihin aikoihin menestyi ainakin Suomen tasolla) nimeomaan opetettiin lyömään koukku vaakanyrkillä. Kohtuullisen ehdottomasti vielä.
Itsekin vasta myöhemmin eri valmennuksessa opettelin pystynyrkin ja siitä sitten itselle sopivan tavan.
 
Tässä lienee tapahtunut iso muutos sitten? En tiedä, miten itse muistat, kun osittain samoillakin saleilla aikanaan pyöritty, mutta esim Kalevassa (joka varsin hyvin vielä niihin aikoihin menestyi ainakin Suomen tasolla) nimeomaan opetettiin lyömään koukku vaakanyrkillä. Kohtuullisen ehdottomasti vielä.
Itsekin vasta myöhemmin eri valmennuksessa opettelin pystynyrkin ja siitä sitten itselle sopivan tavan.
Huomaat jos vain katsot vähän matseja, ei vaakanyrkki vaan toimi niin hyvin kuin pysty. Lahdessa meillä oli kaikilla peukalot alkuun kipeinä.
 
Huomaat jos vain katsot vähän matseja, ei vaakanyrkki vaan toimi niin hyvin kuin pysty. Lahdessa meillä oli kaikilla peukalot alkuun kipeinä.
Toki matseja paljonkin katson (ainakin ammattilaismatseja, viimevuosina vähemmän amatööriotteluita) ja olet aivan oikeassa, että pystynyrkki on huomattavan paljon käytetympi ja jos itse nyt pitäis sanoa ehdottomasti joko tai, niin sanoisin, että mieluummin pystynyrkki. Myös tuo peukalopointti on ihan totta. Tosin mitä Lahteen tulee, niin peukalot kipeänä tai ei, niin hyvin seura menestystä niitti.
Sellainen ihan puhdasoppinen nyrkki sivuttain oleva yläkoukku lienee harvinainen nykyään ja useammin käännetään kättä enemmän sisäkiertoon, jos tähän tekniikkaan lähdetään.

Mielenkiintoista vaan, että mihin perustuu se, että (näköjään edelleen) tuota nyrkki sivuttain tekniikkaa niin ehdottomana opetetaan joillain saleilla? Joku taustahan siellä on joskus ainakin täytynyt olla. Onko se sitten jotain amatöörinyrkkeilyn pistekoneaikojen juttuja vai mikä? Toisaalta tiedän, että tuota on opetettu jo paljon ennen pistekoneaikakautta.
 
Tässä lienee tapahtunut iso muutos sitten? En tiedä, miten itse muistat, kun osittain samoillakin saleilla aikanaan pyöritty, mutta esim Kalevassa (joka varsin hyvin vielä niihin aikoihin menestyi ainakin Suomen tasolla) nimeomaan opetettiin lyömään koukku vaakanyrkillä. Kohtuullisen ehdottomasti vielä.
Itsekin vasta myöhemmin eri valmennuksessa opettelin pystynyrkin ja siitä sitten itselle sopivan tavan.
Nyrkin asento yhdessä lyönnissä nyt on aika lillukanvarsia, kun mietitään sitä miten hyvä jokin seura on. Kalevaa parempaa seuraa saa hakea.
 
Nyrkin asento yhdessä lyönnissä nyt on aika lillukanvarsia, kun mietitään sitä miten hyvä jokin seura on. Kalevaa parempaa seuraa saa hakea.
Aivan totta ja koska siellä opetetaan (tai on ainakin opetettu aiemmin) lyömään koukku nyrkki sivuttain, niin sillekin varmaan on jokin peruste olemassa.
 
Tämä riippuu etäisyydestä. Lähtökohtaisesti lähelle lyödään nyrkki pystyssä, keskietäisyydelle vaakanyrkillä ja kauas jopa peukalo alaspäin. Pystynyrkillä ei voi lyödä kovin kauas, koska se muuttuu avokämmenlyönniksi.

Kunkin henkilön käsien välityksistä riippuu, mikä on paras käden asento millekin etäisyydelle.
 
Toki matseja paljonkin katson (ainakin ammattilaismatseja, viimevuosina vähemmän amatööriotteluita) ja olet aivan oikeassa, että pystynyrkki on huomattavan paljon käytetympi ja jos itse nyt pitäis sanoa ehdottomasti joko tai, niin sanoisin, että mieluummin pystynyrkki. Myös tuo peukalopointti on ihan totta. Tosin mitä Lahteen tulee, niin peukalot kipeänä tai ei, niin hyvin seura menestystä niitti.
Sellainen ihan puhdasoppinen nyrkki sivuttain oleva yläkoukku lienee harvinainen nykyään ja useammin käännetään kättä enemmän sisäkiertoon, jos tähän tekniikkaan lähdetään.

Mielenkiintoista vaan, että mihin perustuu se, että (näköjään edelleen) tuota nyrkki sivuttain tekniikkaa niin ehdottomana opetetaan joillain saleilla? Joku taustahan siellä on joskus ainakin täytynyt olla. Onko se sitten jotain amatöörinyrkkeilyn pistekoneaikojen juttuja vai mikä? Toisaalta tiedän, että tuota on opetettu jo paljon ennen pistekoneaikakautta.

Olettaisin, että tämä tapa on voimassa saleilla jossa valmentaja suosii klassista ottelemista pitkältä etäisyydeltä (Out fighter). Kauaksi lyödessä vaakanyrkki, kun on helpompi saada suojauksesta sisään ja ei tule lyötyä "avaria".
 
Tämä riippuu etäisyydestä. Lähtökohtaisesti lähelle lyödään nyrkki pystyssä, keskietäisyydelle vaakanyrkillä ja kauas jopa peukalo alaspäin. Pystynyrkillä ei voi lyödä kovin kauas, koska se muuttuu avokämmenlyönniksi.

Kunkin henkilön käsien välityksistä riippuu, mikä on paras käden asento millekin etäisyydelle.
Pystynyrkillä pystyy lyömään ihan yhtä pitkälle, ja pidemmällekin, kuin vaakanyrkillä. Vähän vaan rannetta mutkalle, niin hyvä tulee. Ruuvilyönnit ja "overhandit", joissa nyrkki voi kiertyä jopa niin, että peukalo on alaspäin, ovat sitten ihan eri lyöntejä kuin yläkoukut joista nyt puhutaan.

Oman käsitykseni mukaan vaakanyrkki tulee Soviet Boxing Schoolista, josta "eurooppalainen" tyyli on saanut pohjansa. Järkevää perustelua sen käytölle on ole löytänyt, eikä sitä tosiaan matseissa paljoa näe, ainakaan pätevien lyöjien tapauksissa. Pystynyrkki mahtuu suojauksen taakse parhaiten, etäisyydestä riippumatta.
 

Liitteet

  • unnamed.webp
    unnamed.webp
    12,9 KB · Katsottu: 127
Tämä riippuu etäisyydestä. Lähtökohtaisesti lähelle lyödään nyrkki pystyssä, keskietäisyydelle vaakanyrkillä ja kauas jopa peukalo alaspäin. Pystynyrkillä ei voi lyödä kovin kauas, koska se muuttuu avokämmenlyönniksi.

Kunkin henkilön käsien välityksistä riippuu, mikä on paras käden asento millekin etäisyydelle.
Kiistaa tullee sellaisessa perus pistari koukkua lyödessä, käsivarsi noin 90 astetta, tai hieman alle sen. Senhän voi periaatteessa löydä kummalla tavalla tahansa.
 
Pystynyrkillä pystyy lyömään ihan yhtä pitkälle, ja pidemmällekin, kuin vaakanyrkillä. Vähän vaan rannetta mutkalle, niin hyvä tulee. Ruuvilyönnit ja "overhandit", joissa nyrkki voi kiertyä jopa niin, että peukalo on alaspäin, ovat sitten ihan eri lyöntejä kuin yläkoukut joista nyt puhutaan.

Oman käsitykseni mukaan vaakanyrkki tulee Soviet Boxing Schoolista, josta "eurooppalainen" tyyli on saanut pohjansa. Järkevää perustelua sen käytölle on ole löytänyt, eikä sitä tosiaan matseissa paljoa näe, ainakaan pätevien lyöjien tapauksissa. Pystynyrkki mahtuu suojauksen taakse parhaiten, etäisyydestä riippumatta.
Joo taakse mahtuu parhaiten pysty, joissain tapauksessa vaaka menee helpommin olkapään ja hanskan välistä.
 
Eilen muuan Driscus du Plessis voitti UFC:n mestaruuden lyömällä aika monta koukkua vaakanyrkillä.

En pidä kamppailutekniikoiden tarkasta luokittelusta, vaan vaikkapa nämä koukkulyönnit muodostavat jatkumon alkaen lyhyistä koukuista ja päätyen lähes kyynärnivel suorana tehtyihin overhandeihin.

Iskuetäisyyttä voi muuttaa vaikka milli kerrallaan ja lyönti muokkautuu pikkuhiljaa hieman erilaiseksi, mutta ei se missään tietyssä rajakohdassa muutu toiseksi lyönniksi. Käytännössä nyrkillä voi iskun aikana jopa seurata vastustajan liikettä, jolloin suoritus on erilainen kuin mitä alunperin lähdettiin tekemään.

Mitä tulee alkuperäisen kysyjän tilanteeseen, niin en pidä tuollaisesta joustamattomasta asenteesta. Jos kyseessä on yksittäinen käynti, niin minusta silloin välineidenpitäjän pitäisi pyrkiä muuntautumaan lyöjän tekniikkaan niin että tämä saa parhaan mahdollisen treenin omista lähtökohdistaan.

Jos sitten päädytään valmennussuhteeseen ja valmentaja näkee, että ottelija saavuttaisi paremman ottelutehon muuttamalla tekniikkaa, tästä pitää keskustella huolella ja valmentajan tulee perustella kantansa.

Ja perustelu ei voi olla sellainen, että "Mike Tyson teki näin", vaan pitää pystyä kertomaan, mikä muuttuu kun tehdään näin ja miksi seuraukset ovat eduksi. On myös syytä kuunnella ottelijan perustelut nykyiselle suoritustavalle. Tässä toivottavasti päästään yhteisymmärrykseen.
 
Sitten vielä huomiona, että kun opetetaan aloittelijoita, pitää tietysti valita yksi perustapa, joka opetetaan ensin. Jos aloittelijalle kertoo kymmenen eri vaihtoehtoa, niin tämä menee vain sekaisin. Joskus voi kertoa kaksi vaihtoehtoa, mutta ei enempää.

Se kannattaa kuitenkin tuoda esille heti alussa, että tekniikoista on olemassa muunnelmia. Uran alussa ei osata oikein kyseenalaistaa saatuja oppeja ja yhden suoritustavan opettamisesta tuloksena on helposti tuommoinen yhden totuuden "näin minulle on opetettu" -tyyppi.

Yleensä alkeita opettaessa on järkevää valita tapa, jossa tekniikka tehdään voimakkaalla vartalonkäytöllä. Tästä on paljon helpompi opetella tekemään pienempiä liikkeitä, kuin lisätä vartalonkäyttöä tekniikkaan joka on aluksi opeteltu tekemään pääosin raajan voimalla.
 
Back
Ylös Bottom