YLE: "Suuri osa ravintolisistä on täysin turhia - voivat lisätä kuolleisuutta"

[Krice]

Todellisuudessa asia ei ole näin, vaan asioita voidaan ennustaa todennäköisyyksien kautta.

Voitko itse ennustaa kuinka kauan elät? Todennäköisyyksien kautta?

 

[niklas86]

Voitko itse ennustaa kuinka kauan elät? Todennäköisyyksien kautta?

En ole väestörekisterin tilastotieteilijä, heidän ennusteiden mukaan voin kuitenkin elää ~75 vuoden ikäiseksi. Jos mitään ei voisi ennustaa, kemian ja fysiikan maailma ei kuuluisi tieteen pariin, vaan satukirjallisuuteen. Lukemani perusteella oletan sinut trolliksi, joten jätän viestisi huomioimatta jatkossa.

 

[Tirolilainen]

Täällä (ja vähän muuallakin) on nyt tehty vähän liian pitkälle meneviä tulkintoja. Ottamatta kantaa sen enepää tutkimuksen paikkansapitävyyten, on liioittelua sanoa että vitamiinilisien käyttö on täysin turhaa pelkästään sen perusteella että se vaikuttaa elinikä ennusteeseen negatiivisesti. Tällä logiikalla lukemattomat arkipäivän asiat muuttuisivat "täysin turhiksi". Täytyisi punnita hyötyjä ja haittoja kokonaisvaltaisemmin.

Ja kricelle vielä että ennustaminen on arvaamista, ja tieteessä arvauksille pyritään määrittämään onnistumistodennäköisyys. Esimerkiksi nopanheitossa se voidaan määrittä tarkasti tietyn silmaluvun tulemalle joka on 1/6.
Ennuste perustuu siis tietyn tuleman onnistumismahdollisuuteen. Ennustajat tällaisissa tapauksissa eivät siis väitäkkään tietävänsä jonkin ilmiön lopputulemaa, vaan tietyn lopputuleman esiintymistiheyden.
Elinaika ennusteissa vaikka keskimääräiseksi elin-iäksi saadaan 75v, mahdollisuus sille että eläisit tasan 75 vuotiaaksi on hyvin pieni, koska ennuste on hyvin tarkka (yksi vuosi). Tarkasti en osaa sanoa todennäköisyyttä tälle mutta luultavasti vain noin muutaman prosentin luokkaa.

 

[jorimantysalo]

Ainoan positiivisen tuloksen antoi ilmeisesti kalsium, mikä on varmaankin selitettävissä tutkitun kohortin ikä- ja sukupuolirakenteesta.

Kyselen tyhmiä, mutta kun missään ei kerrota numeerisia tietoja... Kalsium vähentää useiden lähteiden mukaan raudan imeytymistä. Paljonko? Jos paljon, ja jos rauta lisäsi kuolleisuutta, voisiko kalsiumin hyöty ollakin "hyöty" vain ylimääräisen raudan sitojana?

 

[<biohazard>]

Kyselen tyhmiä, mutta kun missään ei kerrota numeerisia tietoja... Kalsium vähentää useiden lähteiden mukaan raudan imeytymistä. Paljonko? Jos paljon, ja jos rauta lisäsi kuolleisuutta, voisiko kalsiumin hyöty ollakin "hyöty" vain ylimääräisen raudan sitojana?

Tätä vaihtoehtoa en itse tullut ajatelleeksi, mutta voisihan tuollainenkin ilmiö olla mahdollinen. Tällöin kuitenkin tilanne olisi varmaan suhteessa sama kaikille väestönryhmille ikä- ja sukupuolirakenteesta riippumatta. Itse tarkoitin tuolla lainaamallasi lauseella sitä, että kyseessä oli iältään (melko iäkkäitä) ja sukupuoleltaan (naisia) sellainen ryhmä, jotka hyötynevät kalsiumin suuremmasta saannista osteoporoosin ehkäisyn muodossa. Osteoporoosihan on yksi merkittävä sairastuneisuutta ja kuolleisuuttakin lisäävä tekijä keski-iän ylittäneillä naisilla.

Jos tutkimus olisi tehty vaikkapa ~30v mieshenkilöillä, ylimääräisellä kalsiumin saannilla ei välttämättä olisi havaittu vaikutusta.

 

[Krice]

Jos mitään ei voisi ennustaa, kemian ja fysiikan maailma ei kuuluisi tieteen pariin, vaan satukirjallisuuteen.

Jatkat siis edelleen sinnikkäästi tällä yleistävällä argumentilla. Asioiden välillä on suuria eroja kun ennustetaan jotain. Jos et ymmärrä miten hankala tilastomenetelmä on tämän asian suhteen, niin en voi auttaa sinua.

Lukemani perusteella oletan sinut trolliksi, joten jätän viestisi huomioimatta jatkossa.

Trollikortti! Tuota en olekaan saanut.. pariin viikkoon.

 

[TJJ]

Osteoporoosihan on yksi merkittävä sairastuneisuutta ja kuolleisuuttakin lisäävä tekijä keski-iän ylittäneillä naisilla.

Yleensähän vanhemmissa ikäryhmissä kuvio menee osteoporoosi -> lonkkamurtuma -> sängynpohja -> keuhkokuume -> the end. Joten helppo olisi kuvitella tämä kalsiumin vaikutukseksi.

 

[Paletaani]

Voi kurjuus! Juuri kun pöly on ehtinyt laskeutua tämän ihmettelyn jäljiltä, vitamiinipillerit saavat lisää kylmää vettä niskaansa. Tällä kertaa kyseessä on parin aussitutkijan Sports Medicine-tiedelehdessä julkaisema kirjallisuuskatsaus, joka tarkasteli antioksidanttilisien vaikutuksia urheilijoilla:

Peternelj TT, & Coombes JS (2011). Antioxidant Supplementation during Exercise Training: Beneficial or Detrimental? Sports medicine (Auckland, N.Z.), 41 (12), 1043-69 PMID: 22060178

Kirjoittajat kävivät läpi 150 tutkimusta, joissa antioksidanttien vaikutuksia urheilusuoritukseen on selvitetty. Kun hyvälle tutkimukselle asetettiin vaatimukseksi kaksoissokkoutus, placebo-kontrolli, satunnaistaminen ja ITT-analyysi, kirjoittajat havaitsivat että suurin osa papereista ei täyttänyt kriteereitä. Muiden puutteiden lisäksi. Data on siis huonolaatuista. No saako niistä mitään selvää? Ilmeisesti ainakin surrogaattimarkkereiden (kuten vaikkapa reaktiiviset happiradikaalit) suhteen antioksidantit tekevät sen, mitä niiltä odotetaankin eli vähentävät niitä. Ongelma onkin siinä, että tämä ei välttämättä ole hyvä juttu. Jos katsotaan varsinaista vaikutusta suorituskykyyn, muutama tutkimus on näyttänyt jotain hyötyä, suurin osa ei löytänyt mitään eroa ja 23 jopa negatiivisia vaikutuksia.

Tämä voi johtua siitä että pinttynyt käsitys happiradikaaleista pelkästään huonona juttuna voi olla väärä. Niistä voi itse asiassa olla hyötyä esim. treenin jälkeisen insuliiniherkkyyden kasvamisessa. Liiallinen antioksidanttikuorma voi torpata myös sitä edullista radikaalisignallointia.

En saanut itsekään tähän hätään kokotekstiä käsiini mutta aihetta on käsitelty Science Based Medicine- ja Sweat Science-blogeissa.

Tasapuolisen kriittisyyden nimissä täytyy muistaa, että kuten SBM:ssäkin huomautetaan, kyseessä ei ole nk. systematic review, joten pieni kirsikanpoiminnan vaara on aina olemassa. Itse olen kyllä jo aikoja sitten alkanut olla sitä mieltä ettei vitskujaan kannata ajoittaa treenin välittömään läheisyyteen. Eipä näytä olevan vieläkään syytä muuttaa sitä käsitystä.

 

[kaseiini]

Itse olen liikkeellä suunnilleen tältä pohjalta:

Ikää tulee lisää, vitamiinien, mineraalien, ravintoaineiden imeytyminen huononee -> vedä enemmän ja enemmän tulee käyttöön.
Kova treeni+raskas työ, kuka pystyy sanomaan mikä on "tarpeeksi"? Järjen rajoissa tietysti ja toksisuuden rajoja ei tietenkään kannata ylittää.
Niin kauan kun verikokeet on OK, ja jaksaminen ja olo hyvä(parempi kuin ilman), palautuminen hyvä ja kehitystä tapahtuu, anna mennä.
Pidä välillä lepotaukoja ja myös lepotaukoja lisäravinteista, niin kroppa saa levätä.
Kaikki eivät myöskään syö ihanteellisesti, ei vain ole mahdollisuutta. Lisäravinteilla voi paikata tätä puutetta.
Ei ole mahdollista edes saada kaikkea puhtaasti ruuasta ns. tarpeeksi halutun vaikutuksen saamiseksi. Esimerkkeinä vaikkapa beta-alaniini, kreatiini.

Olen käyttänyt lisäravinteita suht laajalla skaalalla, aina pyrkien ottamaan asioista selvää netistä ensin ja jättänyt väliin kaikki mikä vaikuttaa luetun perusteella turhalta tai jopa vaaralliselta tai jonka hyöty/hinta/riski-arvio näyttää huonolta.

Lisäksi pyrin hankkimaan lisäravinteita sellaisilta valmistajilta jotka "tuntuvat" suht. luotettavilta. Tällä pyrin saamaan sitä mitä tilaan oikeassa vahvuudessa eikä mitään muuta, esim. epäpuhtauksia. "Pharmaceutical grade", erilaiset hyväksynnät, patentoidut tuotteet kuten Creapure, jne.