Aloittelijan perusmunaukset tänne

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Mark
  • Aloitettu Aloitettu
Perusmunaus/oma-aloitteelisuuden puute lienee ->Aloitetaan threadi pakkotoiston aloittelija osiolle ja pyydetään treeniohjelma lukematta sticky posteja, jotka vastaa jokaiseen aloittelijan kysymykseen.
 
Sherl0k sanoi:
Mikäs perusmunaus se 1-jakonen ohjelma muka on? :S
Click to expand...

Siis välillä tuli treenattua jopa kolmena päivänä peräkkäin tolla yksijakosella ohjelmalla. Ja se ohjelma ei sisältänyt juuri ollenkaan muita raskaita perusliikkeitä penkin lisäksi, vaan enemmän eristäviä liikkeitä.
 
opado sanoi:
Perusmunaus/oma-aloitteelisuuden puute lienee ->Aloitetaan threadi pakkotoiston aloittelija osiolle ja pyydetään treeniohjelma lukematta sticky posteja, jotka vastaa jokaiseen aloittelijan kysymykseen.
Click to expand...

Se on kyllä jännä miten kaikilla jotka ekan kerran kirjoittelee tekevät joko uuden threadin tai kysyvät esim. "Mikä on hyvä aamupala jos tahtoo massaa". Ei se tosin haittaa, tietenkin saa kysyä tyhmiäkin kysymyksiä, mutta kun sen kysymyksen jaksais kirjottaa googleen tulisi samantien joku pakkotoiston ketju mistä vastauksia löytyy varsin monipuolisesti.
 
Itselläni ehdottomasti pahin munaus oli, etten syönyt tarpeeksi. Tuli vedettyä päivät reippaasti miinuskaloreilla, saattoi olla päiviä että söin n. 2500kcal ja päivään kuului fyysinen työ, 1,5h puntti ja 8km juoksulenkki. Ei tosiaan tullut hirveästi tuloksia vaikka proteiinia tulikin syötyä tarpeeksi.. No nyt on onneksi otettu siitäkin opiksi ja tajuttu että hiilareita ja rasvaakin tarvitaan, kunnolla mättöä vaan naamavärkkiin. Yllättävän nopeasti ne tuloksetkin lähti nousuun ja olo muutenkin puntilla paljon energisempi. Eilen vedeltiin kapeaa penkkiä samoilla painoilla kun hetki sitten normi penaa :dance: ...
 
Mulla taisi se olla se, että väänsin ensimmäiset kaksi kuukautta aivan susipaskalla ohjelmalla. Onnesta hihkuen menin salille ja treenasin innoissaan "että nyt on ohjelmat kohillaan, ammattilaisten tekemät". Ja vitut, ei sinnepäinkään. Toki aloittelija saa jonkunlaista kehitystä huonollakin ohjelmalla, mutta sinisilmäisenä noobina siellä salilla uskoo melkein kaiken mitä sanotaan. Milläpä sitä ohjelmaa tai salin henkilökunnan neuvoja kyseinalastamaan ilman minkäänlaista tietotaitoa lajista. Aloittelija olen vieläkin ja sellaisena pysynkin ainakin seuraavan vuoden vielä imo.
 
Oikea tekniikka tuppaa unohtumaan, hengitysrytmi menee (näin entisellä tupakoitsijalla) välillä päin persettä, riuhtominen. Nuo voin tunnustaa.
 
Aloittelija vaihe alkaa olla takanapäin ja tässä omalla kohdalla toteutu seuraavat virheet:
-liian suuret painot
-en tehnyt mavea enkä kyykkyä ekaan puoleen vuoteen
-keskityin liikaa eristettyihin liikkeisiin
-selkä jäi lähes kokonaan huomiotta
-en syöny tarpeeks että lihat ois kasvanu kunnolla (en syö kyllä nytkään kun jotain +100-300 kcal per päivä :) )

E: -venyttelyn puute, etenkin jalkojen
 
Joskus yläasteella käytiin kaverin kans pari kuukautta säännöllisesti jotain laitteita nitkuttamassa. Itse innostuin koko hommasta, mutta kaveri ei. Eihän sinne enää yksin viittinyt mennä. Pari vuotta myöhemmin tuli otettua itseä niskasta kiinni. Silloin jos olisi vain viitsinyt käydä ja alkaa ottaa selvää asioista, voitaisiin olla paljon pidemmällä nyt.

Ensimmäiset mavereenit tein kaverin opastuksella, koska mulla ei ollut mitään käryä mikä on oikea suoritustekniikka. Ja ei ollut kaverillakaan. Kepin kanssa tarkastettiin, että selkä pysyi tikkusuorana, ja painoa taisi olla joku 50kg.

Tietysti ne ensimmäiset reenit olivat pelkkää vatsaa ja haukkaa, mutta yllättävän nopeasti pääsin siitä yli.

Kaverit osas kertoa, että jos haluaa lihasta niin pitää syödä hyvin. No eikun helvetisti paahtoleipää ja nutellaa naamariin, ei hirveästi tullut lihasta.
 
Luulin, että penkissä ainoa tie menestykseen on 3x8. No, aika äkkiä jäi junnaamaan samoille painoille. Lämmittelyt oli ihan päin vittua. Parhaimillaan tein kaks 10-15 toiston sarjaa pelkällä tangolla, ja siitä suoraan työpainoihin. Uskomuksena tässä oli se, että lämmittelyt isommilla painoilla vie kaiken voiman. No, ei siinä kauaa mennyt, ku loukkasin olkapään ja sit ei penkkailtu puoleen vuoteen ollenkaan.

Jalat oli kans täysin laiminlyöty ajatuksella "nää saa tarpeeks rasitusta lenkillä." Selän treenaaminen painottu kolmen sarjan ylätaljaan ja johonki onnettomiin liian pienellä painolla tehtyyn käsipainokulmasoutuun. Ei tuossa muuten siis mitään, mutta noita punnertavia liikkeitä tais olla kolminkertainen määrä vetäviin nähden.

Tulipa muuten tyhmä olo kirjoittaessa tätä. Mennyt on mennyttä ja virheistä opitaan, mut ois sitä tietty voinu asioista ottaa selvääkin, eikä kuunnella sitä pääasiassa sählyä harrastanutta salikaveria :D
 
Vuosi reenailtu, motivaatio edelleen huipussaan, painot nousujohteisesti ovat nousseet joka liikkeessä, peilistäkin muutosta on huomannut.
MUTTA, ärsyttää, kun ei ole selkärankaa pitämään näppejään erossa karkista, se on yks hiton pahe..

Välillä tulee aikoja, jolloin päättää olla syömättä tuota koukuttavaa myrkkyä, ja ihan hyvin onnistuukin, mutta sitten kun maistaa vähän, niin tulee ahmittua liiankin kanssa.
Jotain hyvää vinkkiä millä makeanhimon saisi pois tai ainakin vähemmäksi?

Ehkä pahin karkinsyönnin sivuoire on kamala turvotus..
 
KomradGeneral sanoi:
Vuosi reenailtu, motivaatio edelleen huipussaan, painot nousujohteisesti ovat nousseet joka liikkeessä, peilistäkin muutosta on huomannut.
MUTTA, ärsyttää, kun ei ole selkärankaa pitämään näppejään erossa karkista, se on yks hiton pahe..

Välillä tulee aikoja, jolloin päättää olla syömättä tuota koukuttavaa myrkkyä, ja ihan hyvin onnistuukin, mutta sitten kun maistaa vähän, niin tulee ahmittua liiankin kanssa.
Jotain hyvää vinkkiä millä makeanhimon saisi pois tai ainakin vähemmäksi?

Ehkä pahin karkinsyönnin sivuoire on kamala turvotus..
Click to expand...

Pidä _KUNNON_ cheattipäivä säännöllisesti esim. kerran viikossa tai parissa. Ei siis mikään, että syöt pari suklaapatukkaa, vaan kunnolla makiaa naamahan ja vaikka pizzaa ja cokista siinä sivussa. Itsekin pidän noita aina välillä ja sen jälkeen ei tee mitään makeaa mieli taas pariin viikkoon. Aineenvaihduntakin tykkää kun sitä välillä herättelee kunnon kaloripommeilla. :)
 
teco sanoi:
Pidä _KUNNON_ cheattipäivä säännöllisesti esim. kerran viikossa tai parissa. Ei siis mikään, että syöt pari suklaapatukkaa, vaan kunnolla makiaa naamahan ja vaikka pizzaa ja cokista siinä sivussa. Itsekin pidän noita aina välillä ja sen jälkeen ei tee mitään makeaa mieli taas pariin viikkoon. Aineenvaihduntakin tykkää kun sitä välillä herättelee kunnon kaloripommeilla. :)
Click to expand...

Kunnon cheattipäivä kerran viikossa ei ainakaan dieetillä oo fiksua. Jos kuvitellaan, et joka päivä ois 200kcal miinuksilla eli koko viikolta (cheattipäivää lukuunottamatta) kalorit jäis 1200kcal alle kulutuksen. Sitte syö yhtenä cheattipäivänä 1500kcal yli kulutuksen. Lopputulos viikosta on +300kcal. Aineenvaihduntaan tollasilla yksittäisillä mässäilypäivillä ei oo todettu oikeesti olevan mitään merkitystä. Jos peruskulutus on oikeesti lähtenyt laskuun (mikä dieetillä nyt on ihan normaalia ja melkein välttämätöntä laskeneen painon vuoksi) ja keho on mennyt ns. säästöliekille, tarvitaan peräti pari viikkoa korkeampia energiamääriä. Psykologinen hyöty lienee siis ainut. (vähän väärähkö ketju tälle aiheelle kyllä)
 
Rizqu sanoi:
Itselläni ehdottomasti pahin munaus oli, etten syönyt tarpeeksi...
Click to expand...

Täältä myös hep! Ties kuinka monta vuotta "hukkaanvalutettuna" huonolla ruoalla. Oikein tehtävät asiat on aina ollut kyllä tiedossa, mutta niitä ei oo toteutettu. Lihasta ei oo tarttunut juuri nimeksikään, ainoostaan voimatasot on noussut kohtalaisesti. Luojan kiitos edes jotain... Liekkö tämän aiheuttanut pelkästään turhan lihomisen pelko, aina kun on pitänyt itseään semmosena vähän mahakkaana, niin on sitten mieluummin koittanut nuukailla ruuan kanssa ja harrastanut aivan turhia kiristelyjaksoja.

Nyt saa kuitenkin tämä perse edellä puuhun kapuaminen riittää. Reilun kaksi viikkoa vedelly reippaasti plussakaloreilla ja kyllä muuten on treenaaminenkin taas mukavaa. Energiaa on aivan erilailla ja lihaksissakin jo pientä pyöreyttä havaittavissa. Samalla mallilla painellaan ainakin tuonne joululle (+500 kcal) ja katsellaan sitten jos ois jo sen verran sitä massaa saatu aiheutettua että olisi jo sijaa sille tarkoituksenmukaiselle dietille myös :)

Eli omasta kokemuksestani sanoisin tärpiksi sen, että mieluummin sitä ruokaa vaan rankasti naamariin ja sitten lihaskasvun jälkeen diettaillaan parit mahamakkarat veks.
 
^Noi on niin yksilöstä kiinni. Itse taas voin sanoa, että yksi pahimmista perusmunauksista itselleni oli että söin liikaa. Paino nousi nopeasti +80kg:a about 100kg:oon. Tosin tässä myös ruoan laatu ei ollut paras mahdollinen, eli hiilaria tuli aivan liikaa.
 
Vuosi treeniä takana ja edelleenkin vähättelen ruoan merkitystä. En syö tarpeeksi ja jos syön niin täysin tarpeetonta paskaa. Joskin proteiinin saanti on turvattu. Asiaa vaikeuttaa myös epäsäännöllinen 3-vuorotyö.
 
sampsa^ sanoi:
^Noi on niin yksilöstä kiinni. Itse taas voin sanoa, että yksi pahimmista perusmunauksista itselleni oli että söin liikaa. Paino nousi nopeasti +80kg:a about 100kg:oon. Tosin tässä myös ruoan laatu ei ollut paras mahdollinen, eli hiilaria tuli aivan liikaa.
Click to expand...

Vähän samaan tyyliin täälläkin ja voin sanoa että sikabulkista maksaa myöhemmin KOVAN hinnan !
 
Tottakai kohtuus kaikessa. Huomattavasti paremmat edellytykset sille lihaskasvulle kuitenkin vaikka sitten sikabulkilla, kuin kuten omassa tapauksessani. Luulin syöväni tarpeeksi ja paljon mutta kuinka ollakkaan hyvä että oltiin +-0 tilanteessa. Pitkät koulupäivät ja venyneet ateriavälit tekee ihmeitä.
 
mhz sanoi:
Sama mokaus aikoinaan täällä. Ma-to joku +500kcal ja pe la kaljaa ja pitsaa! Äkkiii nous 70kg --> 90kg ....
Click to expand...

Samma här :D Ja nyt sitä sitten maksellaan hitaasti takas. On kyllä tuloksiakin tullut, mutta niin on sitä sikabulkin toista ikävää puolta myös.
 
Back
Ylös Bottom