Termien kohdalla (mikä on aerobista/anaerobista) pakkaa sekoittaa vielä se, että yleensä maksimaalisen hapenoton piste on anaerobisen kynnyksen yläpuolella. Se tarkoittaa sitä, että tuolloin elimistö käyttää eniten happea energiantuottoon (aerobista) mutta samaan aikaan laktaattia alkaa kertyä yhä enemmän. Tarpeeksi kovilla tehoilla anaerobisinkin treeni on siis pääosin aerobista. Elimistö ei yhtäkkkiä siirry hapettomaan energiantuottoon. Jos niin olisi, voisimme olla hengittämättä silloin, kun esim. juoksemme yli 90 % sykkeellä maksimisykkeestä. Kukin voi kokeilla, onnistuuko se.