Kannattaisi mielestäni keskittyä nyt vaan omaan vointiin eikä stressata jostain jonninjoutavista tuloksista.
Se on aika hutera pohja rakentaa elämäänsä salitulosten/harrastuksen varaan. Minulle entisenä mt ja päihde-kuntoutujana (ahdistus ja masennus kulkee tosin vieläkin mukana) sali on ollut hyvä tukija ja stressin poisto keino siinä vierellä, mutta ei se tulosten perässä juokseminen ole se pointti, vaan itse treenaaminen ja liikkuminen on se juttu, hyvä olo mikä siitä tulee! Sitähän siitä hakee entisenä päihteidenkäyttäjänä. Älä lyö yli heti alkuunsa. Tulokset tulee kyllä siinä mukana, kun on vaan malttia ja järkeä.
Sulla on niin pieni pätkä vasta treeniuraa takana, että en stressaisi vielä mistään muusta kuin sinun tilanteessa, että miten pitkään haluat rautoja liikutella.
Ota rauhallisesti, niin saattaa tulla pidempikin treeniura, tuolla hätäilyllä särjet vaan lopulta itsesi henkisesti ja fyysisesti, mitäpä sitten teet? Et mitään? Palaat entiseen?
Minä näen tässä sun hommassa ihan kauheat riskit, en tiedä osaatko itse nähdä. Täällä pakkiksella on moni yrittänyt ohjata sinua oikeaan suuntaan ja rauhoitella, monessa eri asiassa. Ottaisit järkipuheet vastaan, ennenkuin jää käteen vain kasa paskaa.
Toivu nyt vaan hyvä mies ihan rauhassa ja rupeet pikkuhiljaa kevyesti liikkumaan ja palaamaan rautojen ääreen tuon huolehtimisen sijaan. Ne vuodessa saavutetut tulokset ei pysty kovin kauas karkaamaan.
Kaikkea hyvää Jopas-miehelle, etenkin viisautta ja kärsivällisyyttä toivon sulle jatkossa
