Kaikki maastavedosta

[Mik99]

anteeksi että olen mutta jos otetaan tavallinen penkki ja kapea penkki ja oletetaan että tankossa on rautaa 100kg..kumpi on raskaampi nostaa..

 

[Kipi I]

Onko vedosta hyötyä massan hankinnassa?!? Siitä kun ollaan varmaan montaa eri mieltä. Ite olen nyt jättänyt sen kokonaan pois ohjelmasta.

 

[sami75]

Originally posted by mik99


anteeksi että olen mutta jos otetaan tavallinen penkki ja kapea penkki ja oletetaan että tankossa on rautaa 100kg..kumpi on raskaampi nostaa..

Riippuu pitkälti siitä, kumpaa liikettä olet treenannut enemmän. Mutta tarvittavissa nostomatkoissa on paljon eroa. Kapealla voi olla jopa n. 60cm ja leveällä n. 40cm.

 

[sami75]

Originally posted by Force
Tarvittavaan voimaan sillä ei ole mitään merkitystä vaikka pitäisi nostaa sentiljoona kilometriä.

Totta.

Matka vaikuttaa tarvittavaan työhön (E = F*s).

Teho on se suure millä romut nousevat, jos nousevat

 

[strong]

Originally posted by Force
Tyylistä riippumatta.
Meinaan, että 100 kilon nostamiseen tarvitaan 100*9,81 = 981 Newtonin voima. Tankoon pitää siis kohdistua vähintään tuon verran ylöspäin suuntautuvaa voimaa, että se nousee.

PS. olen aika kehno fysiikassa.

Tuo 100kg x 9.81m/s^2 on vasta tankoa kannatteleva voima, siis kun esim. tanko lepää liikkumatta lattiassa, kohdistaa se lattiaan tuon suuruisen tukireaktion. Putoamiskiihtyvyys lisäksi ei ole 9.81m/s^2 ,vaan se riippuu siitä mikä on sinun positio maapallolla ja se noudattaa kaavaa g = 9.78049[(1 + 0.0052884 sin^2(lambda - 0.0000059 sin^2 (2 x lambda) ]m/s^2. Tuonne sitten lambdan kohdalle syötetään asteluvut millä kohdalla tellusta haluaa tarkastelunsa suorittaa.

Jos meinaat nostaa sen puntin ilmaan, tulee tehtävästä dynamiikan probleema.


Puntin liikkuminen voidaan esittää ajasta riippuvana funktiona r = r(t)

lauseke kokonaisuudessaan on r = r0 + v0t + 1/2 (at^2) (sori kun nuolet puuttuu!)

Kiihtyvyys a saadaan kun derivoidaan paikkavektorin lauseke kahdesti ajan suhteen

dr/dt = v0 + at

d^2r/dt^2 = a

Dynamiikan perusyhtälö Newtonin mekaniikassa(=oletetaan, että on olemassa kiinteä koordinaatisto, absoluuttinen aika ja absoluuttinen avaruus), on F = Ma, joka voidaan kirjoittaa muotoon F = mr^d2/dt^2


Punttiin vaikuttava kokonaisvoima voidaan taas kirjoittaa vaikkapa R = md^2r/dt^2 , missä R = F - G, joka on punttiin vaikuttava voima ja josta riippuu md^2r/dt^2 , G = maan vetovoima = mg ja F = punttia nostava voima

R =md^2r/dt^2

<=>F - G = md^2r/dt^2

<=>F = G + md^2r/dt^2

<=> F = mg + md^2/dt^2

<=> F = m(g + d^2/dt^2)

Eli, siinä on muitakin tekijöitä vaikuttamassa ihan ääliösimplistetyssäkin laskennassa. Todellakaan ei ole aina saman verran voimaa kyseessä jos nostetaan samaa kuormaa. Esim. sinusta ei tarvita yhtään erilailla voimaa jos saman painon nostaa vaikkapa hitaasti neljässä sekunnissa verrattuna vaikkapa sitten äärimmäisen räjähtävään nostoon joka tapahtuu vaikkapa sekunnissa. Voithan niistä laskea kiihtyvyydet ja kokeilla sitten sijoittaa tuonne kaavaan.

Originally posted by Force
Tarvittavaan voimaan sillä ei ole mitään merkitystä vaikka pitäisi nostaa sentiljoona kilometriä.

"Mikä voimassa voitetaan, se matkassa hävitään". Tämä tulee käytännössä hyvin esille voimanostossa. Jos esim. maastavedossa ja kyykyssä vaikkapa lonkkanivelen kohdalle redusoidut voimat(tai rasitukset) eivät vaikuttaisivat yhtään mitään,niin tuskin kukaan voimanostaja yrittäisi laskea tankoa alemmas selkään => pienempi momentti, ottaa leveämpi jalka-asento => pienempi momentti, päästä lähemmäksi tankoa maastavedossa=>pienempi momentti tai penkissä suuremmalla kaarella ja loivemmilla vipukulmilla => pienempi momentti lihakselle. Mitä loivemmilla nivelkulmilla nostaa, sitä enemmän nousee rautaa ja luonnollisesti nostomatka lyhenee. Ja tietenkin M = r x F, missä momentti M on kohtisuorassa vektoreiden r ja F määrittelemää tasoa. Kokeile tehdä vaikka rackissä kahden sentin mittainen loppuojennus ja vertaa sitä sitten vaikkapa rinnalta asti otettuun maksimiin. Kummastako nousi enemmän?

 

[Tomi]

Originally posted by strong
2. Tuonne sitten lambdan kohdalle syötetään asteluvut millä kohdalla tellusta haluaa tarkastelunsa suorittaa.

Lololololooo, just olin sanomassa samaa!!!11 Aina noi tahvot unohtaa ton lambdan!!11 lolololoolooo!11 :lol2:

Eiku vittu hei oikeesti... Sano kiltti strong-setä, että lunttasit noi jostain LMAO-taulukkokirjasta?

 

[strong]

Originally posted by Tomi

Eiku vittu hei oikeesti... Sano kiltti strong-setä, että lunttasit noi jostain LMAO-taulukkokirjasta?

Ei löydy Kilon poliisista eikä MAOL:sta...

 

[Tomi]

Originally posted by strong
Ei löydy Kilon poliisista eikä MAOL:sta...

No, jotain sellaista oikeastaan ounastelinkin. Jään tässä sadattelemaan omaa tyhmyyttäni ja kylpemään nerokkuutesi säihkeessä. Oikeesti masentaa tuntea itsensä näin vitun tyhymäksi.

 

[Force]

Originally posted by strong

Todellakaan ei ole aina saman verran voimaa kyseessä jos nostetaan samaa kuormaa. Esim. sinusta ei tarvita yhtään erilailla voimaa jos saman painon nostaa vaikkapa hitaasti neljässä sekunnissa verrattuna vaikkapa sitten äärimmäisen räjähtävään nostoon joka tapahtuu vaikkapa sekunnissa. Voithan niistä laskea kiihtyvyydet ja kokeilla sitten sijoittaa tuonne kaavaan.

Ei olekkaan saman verran voimaa kyseessä. Harjoitellessahan pitäisi yrittää pistää kaikki voimat peliin, oli tangossa mikä paino tahansa. Jos maksimi on 300kg ja tangossa 150kg, niin pitäisi silti yrittää pusertaa 300kg voimalla.

Lainaus Saken artikkelista Maastanosto ABC:
"Perinteinen, kapealla jalka-asennolla tehty maastanosto on kieltämättä näyttävän näköinen suoritus, mutta kannattaa muistaa että saman rautamäärän nostaminen vaatii aina saman verran voimaa."

Siis se vaatii, eli vähintään pitää tuottaa joku tietty määrä Newtoneita tankoon.

"Mikä voimassa voitetaan, se matkassa hävitään". Tämä tulee käytännössä hyvin esille voimanostossa.

Joo, no siinä puhutaan sitten työstä (work). Erittäin totta voimanostossa. Mutta jos fysikaalisella suureella Voima (F) (Force) katsotaan, niin nostomatkalla ei ole merkitystä vaadittuun voimaan. Tosin voimanostostahan nyt puhutaan eikä fysiikasta, joten se siitä.

 

[strong]

Originally posted by Force

Lainaus Saken artikkelista Maastanosto ABC:
"Perinteinen, kapealla jalka-asennolla tehty maastanosto on kieltämättä näyttävän näköinen suoritus, mutta kannattaa muistaa että saman rautamäärän nostaminen vaatii aina saman verran voimaa."

Siis se vaatii, eli vähintään pitää tuottaa joku tietty määrä Newtoneita tankoon.

Mielestäni olet ymmärtänyt tuon lainauksen väärin. Minusta Sakke tarkoittaa tuolla leikkisällä vertauksellä suurin piirtein(rivien välistä tietenkin) sitä, että "Kapea veto on voiman puolesta vaativampi kuin leveä, mutta se ei paljoa mieltä lämmitä jos tulokset junnaa paikallaan eikä veto kehity". Itse voimantuottoa ja p = mv-käppyröitä yms. se artikkeli tuskin käsitteli.

Saman rautamäärän nostamiseen ei vaadita aina saman verran voimaa. Ei se ole niin yksinkertaista.

"Voimatwisteri suorastaan räjäyttää lihaksesi kasvuun-mikäli tietenkin muistat huolehtia riittävästä valkuaisaineiden saannista." :lol2:

Originally posted by Force

Joo, no siinä puhutaan sitten työstä (work). Erittäin totta voimanostossa. Mutta jos fysikaalisella suureella Voima (F) (Force) katsotaan, niin nostomatkalla ei ole merkitystä vaadittuun voimaan. Tosin voimanostostahan nyt puhutaan eikä fysiikasta, joten se siitä.

Yritäpä nyt ymmärtää mitä minä tuossa äsken kirjoitin. Siellä tangossa on levossakin voima F = G = mg ja nostomatkat, kulmat, nopeudet yms. vaikuttavat eri voimien suuruuteen.

Esim. W = F *s , missä F = mg

No, jos haluat tehdä jonkun työn niin eikö tuo F riipu aika paljon nostomatkasta? 200kg(vaikka kivi) on paljon vaikeampaa nostaa kahden metrin korkeudelle kuin 100kg tai 200kg edes metrin korkeudelle, mutta 100kg tulisi kahden metrin korkeudelle ja työ olisi sama.

 

[miger]

Originally posted by strong
Mielestäni olet ymmärtänyt tuon lainauksen väärin. Minusta Sakke tarkoittaa tuolla leikkisällä vertauksellä suurin piirtein(rivien välistä tietenkin) sitä, että "Kapea veto on voiman puolesta vaativampi kuin leveä, mutta se ei paljoa mieltä lämmitä jos tulokset junnaa paikallaan eikä veto kehity". Itse voimantuottoa ja p = mv-käppyröitä yms. se artikkeli tuskin käsitteli.

Saman rautamäärän nostamiseen ei vaadita aina saman verran voimaa. Ei se ole niin yksinkertaista.

"Voimatwisteri suorastaan räjäyttää lihaksesi kasvuun-mikäli tietenkin muistat huolehtia riittävästä valkuaisaineiden saannista." :lol2:






Yritäpä nyt ymmärtää mitä minä tuossa äsken kirjoitin. Siellä tangossa on levossakin voima F = G = mg ja nostomatkat, kulmat, nopeudet yms. vaikuttavat eri voimien suuruuteen.

Esim. W = F *s , missä F = mg

No, jos haluat tehdä jonkun työn niin eikö tuo F riipu aika paljon nostomatkasta? 200kg(vaikka kivi) on paljon vaikeampaa nostaa kahden metrin korkeudelle kuin 100kg tai 200kg edes metrin korkeudelle, mutta 100kg tulisi kahden metrin korkeudelle ja työ olisi sama.

Etköhän nyt siirry noine kaavoines johonki muualle

 

[Force]

Työhön vaikuttaa tottakai se nostomatka. W = F*s.

Yritinkin vain sanoa sitä, että paino voidaan nostaa vaikka kymmenen metrin korkeuteen tai mihin korkeuteen tahansa (kunhan G ei muutu) samalla voimalla. Esimerkiksi alaspäin suuntautuva voima on se 981N ja tankoa nostetaan ylöspäin 982N:n voimalla. Kokoajan tasaisesti +1N ylöspäin ja paino nousee, ei väliä kuinka monta metriä sitä nostetaan, ei väliä kuinka kauan siinä kestää. Voimanoston kannalta tällä ei tosiaankaan ole merkitystä, koska maksimaalisessa nostossa ei ole kovin montaa sekunttia aikaa saada se paino ylös. Hyytyminen iskee äkkiä.

 

[gnut]

Originally posted by strong
"Mikä voimassa voitetaan, se matkassa hävitään". Tämä tulee käytännössä hyvin esille voimanostossa. Jos esim. maastavedossa ja kyykyssä vaikkapa lonkkanivelen kohdalle redusoidut voimat(tai rasitukset) eivät vaikuttaisivat yhtään mitään,niin tuskin kukaan voimanostaja yrittäisi laskea tankoa alemmas selkään => pienempi momentti, ottaa leveämpi jalka-asento => pienempi momentti, päästä lähemmäksi tankoa maastavedossa=>pienempi momentti tai penkissä suuremmalla kaarella ja loivemmilla vipukulmilla => pienempi momentti lihakselle. Mitä loivemmilla nivelkulmilla nostaa, sitä enemmän nousee rautaa ja luonnollisesti nostomatka lyhenee. Ja tietenkin M = r x F, missä momentti M on kohtisuorassa vektoreiden r ja F määrittelemää tasoa. Kokeile tehdä vaikka rackissä kahden sentin mittainen loppuojennus ja vertaa sitä sitten vaikkapa rinnalta asti otettuun maksimiin. Kummastako nousi enemmän?

Eli lyhyesti: Kannattaa nostaa mahdollisimman läheltä kroppaa mahdollisimman loivilla nivelkulmilla

 

[strong]

Originally posted by Force
Työhön vaikuttaa tottakai se nostomatka. W = F*s.

Yritinkin vain sanoa sitä, että paino voidaan nostaa vaikka kymmenen metrin korkeuteen tai mihin korkeuteen tahansa (kunhan G ei muutu) samalla voimalla. Esimerkiksi alaspäin suuntautuva voima on se 981N ja tankoa nostetaan ylöspäin 982N:n voimalla. Kokoajan tasaisesti +1N ylöspäin ja paino nousee, ei väliä kuinka monta metriä sitä nostetaan, ei väliä kuinka kauan siinä kestää.

Ei onnistu. Mikäli siis käytetään sinun mainitsemaasi 981N(tai se 100kg). Painovoima nimittäin pienenee noustessa ylöspäin ja tämä tulee ottaa huomioon. Koska painovoima pienentyy, ei tarvita enää samaa voimaa. Tulee ilmi vaikkapa katsomalla kun Armstrongit ja Aldrininit pomppii kuussa ja leijuvat raketissa. Korkeus vaikuttaa tarvittavaan tai haluttavaan voimaan.

Mikäli haluat ,että ylöspäin vievä vetovoima on sen +1N edellä koko ajan, niin eikös senkin pidä muuttua samassa suhteessa gravitaatiovoiman kanssa? Silloin se ei ole korkeudesta riippumaton.

 

[Force]

Originally posted by gnut
Eli lyhyesti: Kannattaa nostaa mahdollisimman läheltä kroppaa mahdollisimman loivilla nivelkulmilla

Jea!

Pistetäänpä hyvä esimerkkipätkä maastanostosta.
Vaatimattomasti maailman kaikkien aikojen suurin maastanosto:
Andy Bolton 933lb (423kg)

 

[Force]

Originally posted by strong
Mikäli haluat ,että ylöspäin vievä vetovoima on sen +1N edellä koko ajan, niin eikös senkin pidä muuttua samassa suhteessa gravitaatiovoiman kanssa? Silloin se ei ole korkeudesta riippumaton.

Mutta eihän se gravitaatiovoima nyt käytännössä mihinkään muutu muutaman metrin tai vaikka muutaman kymmenenkin metrin korkeudesta puhuttaessa, vai? Sen takia pistin tuohon sulkuihin tuon "kunhan G ei muutu".

Äsken muuten katselin noita vanhoja fysiikan kirjoja, ja ei perhana jos haluaisi kunnolla laskea noita niin pitäisi huomioida about miljoona asiaa. Ja sen totesin siinä samalla, että nopeus on todellakin erittäin tärkeä asia nostamisessa ihan fysikaalisestikkin katsottuna. Pitääkin rueta panostamaan nopeuteen entistäkin enemmän omassa harjoittelussa.

 

[strong]

Originally posted by Force
Mutta eihän se gravitaatiovoima nyt käytännössä mihinkään muutu muutaman metrin tai vaikka muutaman kymmenenkin metrin korkeudesta puhuttaessa, vai? Sen takia pistin tuohon sulkuihin tuon "kunhan G ei muutu".

Mutta kun se vaan muuttuu. Niin se vain on. Ja jos mennään käytännön puolelle, niin se Saken sanonta sucks big time.

Originally posted by Force
Äsken muuten katselin noita vanhoja fysiikan kirjoja, ja ei perhana jos haluaisi kunnolla laskea noita niin pitäisi huomioida about miljoona asiaa. [/B]

Joo, pitää paikkansa.

 

[Isoperse]

Joo, jätetään fysiikan kaavat niiden pyörittelijöille ja palataan käytäntöön.

Itse vedän leveällä tyylillä, syystä että selkä on suhteessa pitkä alaraajoihin. Tällöin saan jalat paremmin mukaan nostoon ja selän tehtävä on enemmänkin pitää ruotoa pystyssä kuin tehdä itse nostoa. Nosto tapahtuu jaloilla ja perseellä. Tuossa vetotyylissä tulisi huolehtia siitä, etä lantion liikkuvuus on hyvä.

Jos sulla on taas lyhyempi selkä suhteessa raajoihin, voisi kapea veto olla parempi. Jos vaan saat jalat toimimaan kapeassa vedossa, niin kannattaa kokeila tätä.

Kilpailet tai et, suosittelen treenaamista pääosin kapealla vedolla. Jos et kisaa, voit tehdä leveällä silloin tällöin vetoja. Kapean tarkoitus on kuitenkin kerätä selkään voimaa, leveällä haen lähinnä sitä, että kisassa nosta h***tisti rautaa ylös.
Jos taas kisailet, ota treeniin mukaan myös leveää vetoa, mutta pidä toistot pienissä, max. 3 toiston sarjoja.

 

[Baarikello]

Strong:

Olet kovin puuhakas nykyisin. Elämänilosi näyttää palanneen.
Tunnen itseni voimakkaaksi(no pun intended!), koska sinä innoitat minua.

np. Britney Spears: Stronger

 

[N.O.Kummonen]

Sakke taitaa kuitenkin tietää voimaharjoitelusta about tuplaten enemmän kuin kukaan muu tällä palstalla. Muut taas osoittavat todellisen tietomääränsä harjoittelusta etsimällä fysikaalisia virheitä hänen käyttämistään sanavalinnoista.

Nyt kaikki Smithissä kyykkääjät. Oikea tieto kunniaan ja muistakaa; "Gravity is just a theory" Kirk Karwoski.