Wikipedia:
Kofeiinin puoliintumisaika ihmisen elimistössä on noin 6 tuntia, riippuen ihmisen aineenvaihdunnasta. Kupillisessa vahvahkoa kahvia on noin 80 mg kofeiinia. Veikko aloitti hiljan kahvinjuonnin nauttimalla aamulla klo 8 yhden kupin kahvia, ja iltapäivällä kolmen aikoihin toisen. Illalla hän ei saa hyvin unta. Paljonko hänen elimistössään on kofeiinia kello 22 illalla?
Ratkaisu: olettaen että kofeiinin määrä ei vaikuta sen puoliintumisaikaan elimistössä, saamme ensin aamukahvista johtuneen kofeiinin määräksi 80 mg × 0,5(14/6) = 15,9 mg. Iltapäivällä nautitusta kofeiinista on keskiyöllä vielä jäljellä 80 mg × 0,5(7/6) = 35,6 mg. Näin ollen Veikon veressä on keskiyöllä vielä yli 50 milligrammaa kofeiinia – mikä siis vastaa noin kahta kolmasosaa yhden kahvikupillisen sisältämästä kofeiinimäärästä.
Metabolia
Kofeiini estää adenosiinin vaikutusta, jonka kertyminen elimistöön aiheuttaa väsymystä.
Vaikutukset
Kofeiini on piriste, joka vaikuttaa keskushermoston toimintaa kiihdyttävästi. Siksi kofeiini vaikeuttaa nukahtamista, heikentää unen laatua ja lyhentää yöunia. Kofeiini kiihdyttää myös hikoilua, sydämen lyöntitiheyttä ja virtsaamista.
Pitkäaikaisella kofeiinin käytöllä on lukuisia haittavaikutuksia. Fyysisiin haittoihin luetaan verenpaineen nousu ja hypertensio, vatsavaivat, monenlaiset ruoansulatusvaivat ja rytmihäiriöt. Psyykkisiä haittoja ovat muun muassa masennus, ahdistus, paniikkioireet ja paniikkihäiriö.
Kofeiini on aiheuttanut rottakokeissa sikiövaurioita annoksina, jotka ihmisellä vastaisivat 70 päivittäistä kahvikupillista.
Riippuvuus
Kofeiiniriippuvuus syntyy säännöllisessä käytössä, jolloin myös sietokyky kasvaa. Säännöllinen kahvin käyttö ja kofeiiniriippuvuus ovat modernissa yhteiskunnassa erittäin yleisiä. Kofeiinin vieroitusoireita ovat muun muassa väsymys, keskittymiskyvyn puute ja päänsärky. Riippuvuutta aiheuttava päiväannos on noin 350 mg (3—4 kuppia kahvia).