Pää seinään ja kassit perässä systeemillä omat kyykkäilyt alko hyytyä 21 ikäisenä, sen jälkeen polvet tai selkä kipeytyi jokaisessa nousuyrityksessä. Kunnolla osaamatta piti kyykkiä mahdollisimman syvältä ja kovaa...Enimillään meni 6x250kg räteillä ja vyöllä siitä vain alamäkeä paskojen paikkojen takia. Kyykätä piti pallit huurussa vaikka sattu vitusti, ei mitään järkeä. Kivahan se oli nokka pystyssä kyykätä syvältä ja kovaa, halveksia vitun puolikyykkääjiä jotka jätti sarjat kesken.
Jos haluatte sen potentiaalinne hyödyntää älkää paskoko paikkojanne, monesti vähän hitaampi tie on se varmin.
Uudestaan jos voisin tehdä asiat jättäisin kyykyssä tekemättä kaikki ne toistot missä tekniikka alkaa hajoamaan. Failure se on sekin, että tekee niin monta kuin oikealla tekniikalla kykenee. Todella harva kyykkää pitemmän sarjan aivan failureen tekniikan siitä kärsimättä.