Itse oon siinä uskossa että vaakakyykky on syöpää polville pidemmän päälle. Perustan tän ihan vaan omiin tuntemuksiin tuosta kulmasta, vaikkakin jotkut tutkimuksetki tukee tuota, väittäen että lumpion osa X on selkeesti kovimmillaan vaakatasossa. Mut sitä en kykene arvioimaan miltä toi kulma tuntuu ihmisen polvissa, jolla vaakatasoa alemmas ei pääse yhtikäs mitenkään. Syväkyykkääjänä vaakaan jättäminen tuntuu myös hyvin epäluonnolliselta. Jos syvälle mennessä suuri osa tekniikkaa tulee siitä et päästän polvet niin paljo eteen ku vaan sillä hetkellä liikkuvuus sallii, sekä annan lonkkien aueta samaten maksimaalisesti, ni vaan vaakatasoon mennessä nuo mekanismit ei tunnu ollenkaan niin toimivalta. Pitäis tyyliin kyykkää paljo lowbarimaisemmin, ja ehkä jopa rajottaa tietosesti polvien eteenmenemistä. Otin pari kuvaa selkeyden vuoksi.
Eka kuva olevinaan miltä syväkyykky näyttää. Todellisuudessa tanko/paino jeesaa polvia vielä enemmän eteen yms. ku paikat aukee selkeesti tehdessä. Sinnepäin kuitenki.
Sivuhuomiona tajusin tässä kun paikat aika kiitettävästi vielä viime treenistä jumissa, että perse ja takareidetki vaikuttaa tohon liikerataan enemmän mitä ajattelee.
katso liitettä 241840
Tässä ku yritän kyykkää samalla mekaniikalla vaakatasoon. Varsin hankala ees tuntea tällä tavoin onko vaakana vai ei, ja vähän kyseenalanen kontrolli polvissa.
katso liitettä 241841
Ja tässä vaakakyykky etukenolla ja polvia rajottamalla. Omituisen tuntusta, mut jos vaakaan pitäis kyykätä ni tää tuntuis ehkä luonnollisemmalta. Mut vaan ehkä.
katso liitettä 241842
Mut moneen tottuu kyllä.