Mikä motivoi?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja mtk77
  • Aloitettu Aloitettu
Oman kehityksen huomaaminen motivoi helvetisti. Kun tekee kovaa töitä ja huomaa lopulta tulokset.. Joskus kun oikein motivaatio on nollissa oon huomannu et esim. treenivideot ja kirjat motivoi, mutta se on sit sellasta lyhyt aikasta. Tavoitteet, oikea asenne ja pitkäjänteisyys!
 
Motivoi hyvin paljolti se, että aina on varaa ja mahdollisuutta nostaa painoaan.. and thats GUUUD! Suurehko toisprioriteettinen motivoija ehottomasti on kiinnostus fysiologiaan & ravintoasioihin. Eli omaehtosta opiskelua näiden parissa päivittäin. Tukee lajia, omaa terveyttä ja tulevaisuutta. Niin ja kyllähän ne lihakset saattaa saada joidenkin naisten povenkin pomppimaan... :)
 
Kyllähän se on tuo oma kehitys. se tosin on ollut lasku suunnassa nyt sairastelujen vuoksi, mutta tuo tajutonta potkua treeniin, kun välillä kylpee pohjamudassa ja voittaa vaikeudet. aaahhh sitä tunnetta - "it's good to be the king!" :p
 
Meikäläistä motivoi hirveä halu kasvaa isoksi ja vahvaksi.
Lisäksi meillä on reeniporukalla joka vuosi pieni muotoiset voimannostokisat. Kisa on taas tammikuussa ja sinne tässä reenataan.
 
Originally posted by metalman
Oman kehityksen huomaaminen motivoi helvetisti. Kun tekee kovaa töitä ja huomaa lopulta tulokset
Click to expand...

Sama täällä. Melko voimakkaasti motivoi sekin, kun näkee jonkun silmämääräisesti saman kokoisen jampan tekevän jotain reeniliikettä huomattavasti isommilla painoilla kuin minä, ja hyvällä tekniikalla. Silloin rupee silleen myönteisellä tavalla vituttamaan, tulee intoo reenata entistä tiukemmin. Toisaalta, jos näkee jonkun tod. huonokuntoisen jampan, niin sekin motivoi käänteisellä tavalla "Tuommoiseksi en ainakaan halua!".

Niin, ja vaikka oma kehitys motivoi, niin ehkä vielä enemmän se, että kehityksestä huolimatta en oo lähelläkään tavoitteitani. Pikkuhiljaa...
 
Kyllähän se on se oma kehitys joka motivoi. Tässä lajissa kiehtoo vielä erityisesti se, että sen kehityksen näkee omassa itsessään ihan konkreettisena ja vieläpä joka päivä. Ai hitto sitä fiilistä kun tajuaa kasvaneensa ja älyää että se on vaan itsestä kiinni mitenkä kehitystä tulee tapahtumaan tästä eteenpäin.
 
No ei mikään muu motivoi paremmin, kuin oma kehittyminen ja varsinkin jos tämä on nopeaa tai tavoitteiden mukaista! Toinen mikä motivoi myöskin on onnistuneet treenit, nuo hauskat loppuun vedetyt treenit, jotka vievät yöunetkin motivoivat ihan superisti.:kippis1:
 
Kyllä minua motivoi koko tämä elämäntyyli mitä tästä harrastuksesta on tullut. Siis kun on muutamankin päivän ilman treenäjä ja säännöllisiä ruokailuja, huomaa kuinka paljon arvostaa tätä elämäntyyliä. Ja varsinkin jos on katsonut elämää "Kossu pullonpohjan" läpi, niin se motivoi kun tietää miten hyvin asiat on kunnossa kun treeni kulkee ja rulee syötyä hyvin jne., ja kehitystäkin tulee siinä sivussa :D

Pakko vielä lisätä että kyllä tämä mielipiteittenvaihto muiden harrastajien keskuudessa lisää myös motivaatiota.

:p
 
Mun motivaation lähde on aivan rehellisesti syvä itseinho. Vihaan sitä, miltä näytän ja kuinka ruikku/heikko paska olen. Aina kun katsoo peiliin tulee vain sellainen fiilis että "hyi helvetti, katso jonnekin muualle kun ei oo mitään lihasta, pelkkää läskiä". Eli lähinnä häpeän ja vihaan sitä että olen liian heikko, liian pieni ja liian löysä ja siitäkös se motivaatio syntyy kun on vain kompulsiivinen pakko tehdä asialle jotain.
 
Mulla on kanssa motivaation lähde on Hulkin kanssa samoilla linjoilla. Aina kun katselee peiliin niin ensiksi katsoo että "oho, onpas ison näköinen ukko" mutta ei mene kuin puoli minuuttia niin alkaa joo aatteleen että ei toi haba oikestaan mikään iso vielä ole eikä noi jalatkaan vielä mitkään massiiviset ole ja jne. Sitte onkin hyvä lähteä komentamaan rautaa.
 
Hulkki ja geg, ihan tosissaanko?? :confused:

Mä kun aina luulin, että megareksia/bigoreksia on tikkujalka/käsi/pulkannarulääkäreiden ja kukkamekkotätien keksimää urbaanilegendaa. Eikö sitä pysty samaan aikaan olemaan tyytyväinen siitä voimasta ja lihaksesta, mitä on tähän mennessä saavuttanut, MUTTA kumminkin olla palava halu kehittyä lisää? Olla hyvillään ittestään, mutta myös haluta parempaa?
 
Vähän erilainen motivaationlisääjä..Joskus on tullut katsottua noita Rocky-filmejä, niistä on tullut aina sellainen adrenaliinipurkaus, että motivaatio omaan lajiin, eli siellä salilla rymistelyyn on lisääntynyt aivan silmissä..
 
Kas kummaa, nain on minullakin ja monella reenikaverillakin.:lol1:
 
Originally posted by Iivili
Eikö sitä pysty samaan aikaan olemaan tyytyväinen siitä voimasta ja lihaksesta, mitä on tähän mennessä saavuttanut, MUTTA kumminkin olla palava halu kehittyä lisää?
Click to expand...
no ei oikeastaan. katsos, kehitys kun loppuu tyytyväisyyteen
 
Back
Ylös Bottom