Mikä potuttaa salilla käynnissä eniten?

[maltsu]

Siteitä ja sukkia mitä helv..? Asenteet kuntoon nyt! =D

 

[Samiaani]

Tarviiko tähän nyt oikeesti alkaa vastailee..? Tietty se tankohan jää siihen kuntoon kun sillä on työskennelty..

 

[aikamies]

Pitäähän se seuraavan treenaajan tietysti nähdä heti jäljistä, että tässä on kaverilla ollut asennetta ja tekemisen meininkiä Taisin olla äsken hieman ajattelematon Sehän luo sellaisen veriveljeyteen verrattavan likeisen suhteen kanssatreenaajien välille, kun saa nostella rautaa kädet salitoverin hemoglobiininäytteiden värjääminä.

 

[-kake-]

Muuten ei mikään, mutta kun aina tulee jostain syystä vähän pidempi tauko (näitä on nykyään 2-4 per vuosi) ja vaikka välillä tulee kehitystä, niin ehkä juuri siihen edelliseen huippuun takaisin, jos sitäkään.
Eli kehitys on trendiltään hitaasti lakevaa sinnittelyä.

Tämähän se iski taas ja kunnolla.
Ensin pari työmatkaa, joista jälkimmäisellä hieman enemmän alkoholia kuin ns. ruokajuomat. Huonot nukkumiset yms. ja sitten kuinka ollakaan vielä flunssa päälle!
Alamäki alkoi viime ti ja eilinen meni vielä ihan 100% vuodelevossa, nyt vähän jo pääsee tolpilleen.
Tulee se ns. kevyt viikkokin nyt sitten vähän itsestään tai jopa muutama...

 

[maltsu]

Teoria

vs. käytäntö.

 

[Mupetti]

Nyt potuttaa niin että henki ei kulje. Oon pari viikkoa ollut jo tauolla, tahtomatta. Akka ei pärjää kotona kahden lapsen kanssa. Voisinpa ottaa salikassin kouraan ja lähteä, en vaan jaksa sitä tappelua. Voisin reenailla sen pari kolme kertaa viikossa, ja silti olisin ihan hitosti kotona, duuni on arkiduunia n. Klo 8-16. Teen kotitöitä ihan kokoajan ja oon lasten kanssa, kun oon kotona. Ei muita harrastuksia, en juo, en polta, en käy vieraissa, panen. Mitä tässä voi ihminen tehdä?
Normisti pysty pari kertaa käymään, jolla tavoin pysyi järjissään, mutta toisen lapsen jälkeen kerta viikossa on vaikeaa. Oon tullut vastaan ja käynyt aamulla viideltä salilla, että ei olisi poissa perheen ajasta ja sanomista tulee. Kiitos ja anteeksi vuodatuksesta.

 

[KD&MF]

Nyt potuttaa niin että henki ei kulje. Oon pari viikkoa ollut jo tauolla, tahtomatta. Akka ei pärjää kotona kahden lapsen kanssa. Voisinpa ottaa salikassin kouraan ja lähteä, en vaan jaksa sitä tappelua. Voisin reenailla sen pari kolme kertaa viikossa, ja silti olisin ihan hitosti kotona, duuni on arkiduunia n. Klo 8-16. Teen kotitöitä ihan kokoajan ja oon lasten kanssa, kun oon kotona. Ei muita harrastuksia, en juo, en polta, en käy vieraissa, panen. Mitä tässä voi ihminen tehdä?
Normisti pysty pari kertaa käymään, jolla tavoin pysyi järjissään, mutta toisen lapsen jälkeen kerta viikossa on vaikeaa. Oon tullut vastaan ja käynyt aamulla viideltä salilla, että ei olisi poissa perheen ajasta ja sanomista tulee. Kiitos ja anteeksi vuodatuksesta.

Kuullostaa haastavalta tilanteelta. Muistuu mieleen ajat kun omat lapset olivat pieniä. Tuntuuhan se tietysti naisesta epäreilulta kun olet ensin töissä mukamas "huilaamassa" ja sit pitäs vielä salille päästä.

Ratkaisuna voisit ehdottaa rouvalle että jos sinä pääset salille sen kolme kertaa viikossa,niin tarjoat myös hänelle sitä omaa aikaa mennä minne sitten haluaakaan mennä. Kyllähän ne seinät alkaa kaatua päälle jos lähes koko ajan kotona viettää.

Tsemppiä sinnepäin!

 

[-kake-]

^Kuulostaa, että aika pienet lapset. Nehän on meillä ainakin olleet nukkumassa viimeistään klo 20. Yhteen aikaan treenasin 95% lasten nukkumaanmenon jälkeen.

 

[J.Jake]

^Kuulostaa, että aika pienet lapset. Nehän on meillä ainakin olleet nukkumassa viimeistään klo 20. Yhteen aikaan treenasin 95% lasten nukkumaanmenon jälkeen.

Näin meilläkin.
Toki jos siinä pitää sit vielä muija palvella jne niin eihän sitä.

 

[märkäkorva]

Nyt potuttaa niin että henki ei kulje. Oon pari viikkoa ollut jo tauolla, tahtomatta. Akka ei pärjää kotona kahden lapsen kanssa. Voisinpa ottaa salikassin kouraan ja lähteä, en vaan jaksa sitä tappelua. Voisin reenailla sen pari kolme kertaa viikossa, ja silti olisin ihan hitosti kotona, duuni on arkiduunia n. Klo 8-16. Teen kotitöitä ihan kokoajan ja oon lasten kanssa, kun oon kotona. Ei muita harrastuksia, en juo, en polta, en käy vieraissa, panen. Mitä tässä voi ihminen tehdä?
Normisti pysty pari kertaa käymään, jolla tavoin pysyi järjissään, mutta toisen lapsen jälkeen kerta viikossa on vaikeaa. Oon tullut vastaan ja käynyt aamulla viideltä salilla, että ei olisi poissa perheen ajasta ja sanomista tulee. Kiitos ja anteeksi vuodatuksesta.

Hyi helvetti, kuulostaa todella ahdistavalta. Jaksamista.

 

[Dr.Faustus]

Onhan tuo raskasta aikaa. Meillä onneksi vaimolla on myös kova polte treenaamaan, joten sen urheilun tärkeydestä mielenterveydelle oli yhteisymmärrys. Molemmat kävi yhtä paljon treenaa. Itse olin myös välillä se kotona vastuussa olija. Ja kyllä se vaan on helpompaa sillä joka käy töissä. Varsinkin jos toinen on kotona samaan aikaa. Silloin voi rauhassa omaan tahtiin lähteä töihin. Töissä kahvi- ja lounastauot ilman keskeytyksiä. Vessassa voi käydä rauhassa. Ja jutella aikuisten kanssa aikuisten asioita. Kummasti työpäivän jälkeen jaksaa lasten kanssa olla innolla hyvä vanhempi verrattuna siihen joka on siinä vaiheessa päivää vääntänyt niiden kanssa yksin aamusta lähin ja mahdollisesti huonosti nukutun yön jäljiltä. Äkkiä tuo aika elämästä kuitenkin ohi menee ja saa taas enemmän omaa aikaa.

 

[Mupetti]

Kuullostaa haastavalta tilanteelta. Muistuu mieleen ajat kun omat lapset olivat pieniä. Tuntuuhan se tietysti naisesta epäreilulta kun olet ensin töissä mukamas "huilaamassa" ja sit pitäs vielä salille päästä.

Ratkaisuna voisit ehdottaa rouvalle että jos sinä pääset salille sen kolme kertaa viikossa,niin tarjoat myös hänelle sitä omaa aikaa mennä minne sitten haluaakaan mennä. Kyllähän ne seinät alkaa kaatua päälle jos lähes koko ajan kotona viettää.

Tsemppiä sinnepäin!

Kiitos! On vaikeaa saada nainen lähtemään, kun lapsilla on nyt sitä ja tätä ja pärjäänkö mä niiden kanssa... Sellainen kevyt psykoosi päällä, kun vaimo yli 2 vuotta oikeastaan pyörinyt himassa, sanotaanko sitä mökkihöperöydeksi? Kotisali on nyt vielä kaukana, mutta ennen kesää sen kasaan tonne autotalliin, se on ainoa vaihtoehto, koska paikallinen kellarisali menee kahdeksalta illalla kiinni ja toiseksi lähimpänä on ~10km päässä.

Hienoa että tää asia kosketti muita, oon luullut että oon vain todella itsekäs tän tarpeeni kanssa. Painojen nostelun jälkeen sitä vain on pidempi pinna, parempi mieli ja parempi ihminen.

 

[-kake-]

^Kotisali on todellakin hyvä ratkaisu. Jäisi itselläkin hyvin usein treenit tekemättä muuten, Ja jos on niukasti aikaa, niin 40 min tekee jo kohtuullisen treenin matkoineen .

 

[-kake-]

^^Mulla on itseasiassa kotisalilla lapsi usein mukana. Lapsinurkkauksesta löytyy reilusti leluja ja valkokangas.

 

[Mupetti]

^Kotisali on todellakin hyvä ratkaisu. Jäisi itselläkin hyvin usein treenit tekemättä muuten, Ja jos on niukasti aikaa, niin 40 min tekee jo kohtuullisen treenin matkoineen .

Kerran ollut paikallisella pikkusalilla kanssa tyttö mukana, ihan hyvin meni. Tietysti parasta on ne omat lelut, joista riittää tekemistä pidempäänkin treeniin!

 

[J.S.P]

Nyt potuttaa niin että henki ei kulje. Oon pari viikkoa ollut jo tauolla, tahtomatta. Akka ei pärjää kotona kahden lapsen kanssa. Voisinpa ottaa salikassin kouraan ja lähteä, en vaan jaksa sitä tappelua. Voisin reenailla sen pari kolme kertaa viikossa, ja silti olisin ihan hitosti kotona, duuni on arkiduunia n. Klo 8-16. Teen kotitöitä ihan kokoajan ja oon lasten kanssa, kun oon kotona. Ei muita harrastuksia, en juo, en polta, en käy vieraissa, panen. Mitä tässä voi ihminen tehdä?
Normisti pysty pari kertaa käymään, jolla tavoin pysyi järjissään, mutta toisen lapsen jälkeen kerta viikossa on vaikeaa. Oon tullut vastaan ja käynyt aamulla viideltä salilla, että ei olisi poissa perheen ajasta ja sanomista tulee. Kiitos ja anteeksi vuodatuksesta.

Jos itelle tulis vastaava tilanne niin ottaisin lapsen/lapset salille mukaan. Olen kyllä ottanutkin välillä vaikka ei kyllä ole ongelmaa saada vapaa-aikaa itselle.

 

[Ovaali]

Nyt potuttaa niin että henki ei kulje. Oon pari viikkoa ollut jo tauolla, tahtomatta. Akka ei pärjää kotona kahden lapsen kanssa. Voisinpa ottaa salikassin kouraan ja lähteä, en vaan jaksa sitä tappelua. Voisin reenailla sen pari kolme kertaa viikossa, ja silti olisin ihan hitosti kotona, duuni on arkiduunia n. Klo 8-16. Teen kotitöitä ihan kokoajan ja oon lasten kanssa, kun oon kotona. Ei muita harrastuksia, en juo, en polta, en käy vieraissa, panen. Mitä tässä voi ihminen tehdä?
Normisti pysty pari kertaa käymään, jolla tavoin pysyi järjissään, mutta toisen lapsen jälkeen kerta viikossa on vaikeaa. Oon tullut vastaan ja käynyt aamulla viideltä salilla, että ei olisi poissa perheen ajasta ja sanomista tulee. Kiitos ja anteeksi vuodatuksesta.

Kotisali. Haluan itse olla läsnä kotona mahdollisimman paljon ja parhaassa (pahimmassa) vaiheessa kotona oli kolme alle neljävuotiasta prinsessaa, joista jokainen kaipasi huomiota. Ratkaisuna tähän oli talliin nurkkaan kalustettu yhdeksän neliön "ruutu". Penkki, kyykkyteline, painot ja tanko - näillä on menty nyt pari vuotta. Livistän edelleen salille vasta kun lapset on laitettu nukkumaan, eli vähän kahdeksan jälkeen, mutta se ei haittaa, kun matkaa on 20 metriä. Kaupunkiin en jaksaisi itsekään lähteä enää tuossa vaiheessa, mutta tämä toimii.
On aivan valtava henkireikä. Rokki soimaan ja rautaa tankoon, niin isi on paljon parempaa seuraa taas koko perheelle!

Tsemppiä!

 

[Myntti]

Myötätuntoa Mupetille. Mutta sille puolisolle kanssa. Mökkihöperö se on, vastuu painaa, muttei osaa päästää siitä irtikään. Kotivanhempien ammattitauti. Ois oikeesti hyvä kun se pääsisi pois kotoa ilman lapsia johonkin säännöllisesti. Meinaan nyt ihan neuvoa, että pistä se eukko pihalle, mutta sillälailla että sillä on jotain kivaa tekemistä siellä ja vietät laatuaikaa lasten kanssa sillä välin. Ja ensi viikolla sama homma. Lapsiarjessa on oikeasti aika tärkeetä, että molemmat saavat jotain omaa ja aikuiskontakteja joissa voi olla ensisijaisesti jotain muuta kuin isi tai äiti. Ja niille lapsillekin on tärkeää nähdä, että kumpikin vanhempi voi hoitaa ne myös yksinäänkin.

 

[maltsu]

Ratkaisuna tähän oli talliin nurkkaan kalustettu yhdeksän neliön "ruutu". Penkki, kyykkyteline, painot ja tanko - näillä on menty nyt pari vuotta.

Penkki ja kyykkyteline on paljon tilaa vieviä. Penkki kotiin olis omissa haaveissa, mutta ei taida olla todellisuutta nykyisessä kämpässä. Mutta.... Jos tilasta on puutetta niin pystäri, leuat ja mave päälajeiksi. Mulla suora pätkätanko 155cm, trap bar samanpituinen ja leuanvetotanko ja säädettävät käsipainot kotona. Leuanvetotanko vie 0,0 m2 lattiaa, loput mahtuu 1,8 x 0,8m alueelle ja siinä mahtuu myös tekemään, eli alle 1,5 m2 !! Pystyy korjaamaan kasaan, eli pehmikkeet ja alusta ja painot yhteen kasaan, silloin vievät alle 0,5m2 tilaa. Tietty jos on kovasti vahva voi kaivata järeämpiä välineitä, mutta ei se kauhean oleellisesti tuosta muuutu.

 

[smami]

Nyt potuttaa niin että henki ei kulje. Oon pari viikkoa ollut jo tauolla, tahtomatta. Akka ei pärjää kotona kahden lapsen kanssa. Voisinpa ottaa salikassin kouraan ja lähteä, en vaan jaksa sitä tappelua. Voisin reenailla sen pari kolme kertaa viikossa, ja silti olisin ihan hitosti kotona, duuni on arkiduunia n. Klo 8-16. Teen kotitöitä ihan kokoajan ja oon lasten kanssa, kun oon kotona. Ei muita harrastuksia, en juo, en polta, en käy vieraissa, panen. Mitä tässä voi ihminen tehdä?
Normisti pysty pari kertaa käymään, jolla tavoin pysyi järjissään, mutta toisen lapsen jälkeen kerta viikossa on vaikeaa. Oon tullut vastaan ja käynyt aamulla viideltä salilla, että ei olisi poissa perheen ajasta ja sanomista tulee. Kiitos ja anteeksi vuodatuksesta.

Aivan naurattaa kuinka lähelle menee. Toinen lapsi tulon päällä ja mietityttää kuinka sitten jaksaa jos uusi toukka huutaakin yöt läpeensä kun toisen on saanut jo ihmismäiseen rytmiin tottumaan. Nyt kun toteutuksena aamusali 5.30 ja töissäkin olen jo ennenkuin muut herää niin ei tule sanomisia "vapaa-ajasta" jonka salilla viettää. Pitää vaan toivoa ja olettaa että vaimon ajatus tulevasta kuntokuurista ennen lapsia kuntoon pitää kutinsa ja saisi autotalliin alata kotisalia kasailemaan jossain vaiheessa.