Vittu kun olisi kivaa saada pidettyä itseään edes vähän kunnossa, mutta kaikki pistää vastaan. Tämän vuoden salko: alkuvuosi fasettinivelongelmaa kuntouttaessa, keväällä lupaava nousu kohti edes omalla mittapuulla välttävää suorituskykyä, sitten lomalla jäi tekeminen vähän vähemmälle, loman perään vitusti työreissua ja päälle muuton valmistelu + muutto eli se siitä tosissaan treenaamisesta syksynkin osalta. Sitten kun lopulta sai kotiuduttua uusiin maisemiin, etsittyä uudet jumppapaikat ja muutaman viikon haettua peruskuntoa, niin iski kevyt talviflunssa pistäen jumpat jäihin ja kun eilen siirsin puista hyllyä, joka painaa ehkä huikeat muutaman kilon, niin flunssasta sekä paikallaan olosta jumisella kropalla selässä venähti jokin lihas niin että koko selkä on tänään särkevää puuta. Ja mitään kroonisia vammoja tai vaivoja ei ole ja tekeminen kyllä maistuisi, mutta jotenkin helvetissä ei pariin vuoteen ole saanut aikaan kunnollista, useamman kuukauden pituista putkea että saisi edes palautettua sen normaalikunnon, jonka tiedän löytyvän heti kun vain saisi tehtyä jotakin järkevää. Aina salinvaihtoja syystä tai toisesta, töitä ja muuta elämää pilaamassa harrastuksia ja sitten ne vuoden ainoat sairastelut tai pienet loukkaantumiset juuri siihen väliin, jossa ne aiheuttavat eniten harmia.
Enkä halua edes tietää, mikä aerobinen kunto on tällä hetkellä, kun hölköttely on kärsinyt koko syksyn vielä salitreenejä enemmän ja ollut lähes nollassa.
Odotanpa vitun innolla, mitä ensi vuosi tuo tullessaan.