Mitä kehonrakennus merkitsee teille?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Asser
  • Aloitettu Aloitettu
Rupean voimaan huonosti ilman salitreeniä.Kova salitreeni räjäyttää kropan eloon ja vaikuttaa tätä kautta myös mieleen.Yhdessähän nuo fysiikka ja psyyke toimivat.
 
Minä pidän punttien nostosta.

Vahva ja kehittynyt lihaksisto tukee myös eri lyöntejä ja niiden takana on silloin myös enemmän painoa.

Nuorena, kun saavutin pituuteni 183cm niin painoin 60 kiloa. Vitutti, kun tuulisella säällä ei uskaltanut kävellä ulkona.
 
Yksinkertaistamalla...haluan olla vahvempi, parempi kuntoisempi ja näyttää paremmalta. Kaikki kolme syytä ovat huomattavasti parempia vaihtoehtoja, kuin niiden vastakohdat...eteenkin tässä iässä.
 
Sanoisin että se bodaaminen on minulle kuin perus-lihaskuntotreeni missä lajissa tahansa, ja sellainen pumppaaminen tekee ihan hyvää.... vaikka en itse ole kiinnostunut massapuolesta vaan enemmän voimapuolesta.
 
Originally posted by Multivita
Hyvä vastaus:thumbs:
Elämän tarkoitushan on tuottaa mahdollisimman paljon lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä.:arvi: (populaatioekologian oppien mukaan)
Click to expand...

Mulla on kyllä vahvasti sellanen käsitys, että mitä enemmän treenattu, sitä vähemmän irtoo piparia. Kyllä useimmat naiset ottaa yhden illan hoidoksikin mielummin tavallisen sählynpelaajan kuin kehonrakentajan. Ja vielä harvempi nainen haluaisi seurustella ennemmin hyvävartaloisen bodarin kuin tavallisen tallaajan kanssa. Ei naiset katso millainen kroppa miehellä on, ja sen perusteella päätä, että tollasen mä haluun. Se päätös tehdään ihan muulta pohjalta, ja ne mahdolliset lihakset on vaan plussaa. (jos edes sitä) Tästä on keskusteltu kavereiden kanssa, niin miehien kuin naisien. Oma emäntäkin alkuaikoina jankutti että et kyllä saa kasvaa tosta enää yhtään, hyi kauheeta jos olisit vielä isompi. Vähiellen se alkaa tottumaan ajatukseen. Eli voidaan sanoa että hyvällä kropalla ei tuoteta sen enempää jälkeläisiä kuin huonollakaan. :arvi:

Omat motiivit salilla käyntiin on itsetunnon kohotus ja se että näytän omasta mielestäni paremmalta.
 
Kyllä se punttisalilla käyminen on melkeenpä henki ja elämä sitä ajattelee aamulla, kun herää ja illalla, kun menee nukkumaan (siis sillon kun ei ole naiset mielessä :D)
Salilta saa hyvän mielen, unohtuu murheet, jaksaa paremmin normaalissa elämässä, lihaksisto kehittyy, paremmat elämäntavat, saa hikoilla oikein urakalla, parannella arkoja lihaksia pari päivää treenin jälkeen ja ruokailuja unohtamatta.

Mieluummin urheilen kuin makaan sängyllä, katson telkkaria ja söisin jotain rasvasta. Ihminen on luotu liikkumaan.

Ja ennen kaikkea se on todella hauskaa ja hyvää vaihtelua tietokoneille :thumbs:

Ei muuta kun kovia treenejä :whip:

- Wikke
 
Originally posted by Powerhousu
Kyllä useimmat naiset ottaa yhden illan hoidoksikin mielummin tavallisen sählynpelaajan kuin kehonrakentajan.
Click to expand...
Hmmm... Kyllä minä ainakin tunnen ja tiedän sellaisiakin tyttöjä, ketkä ovat erittäin kiinnostuneita lihaksista, varsinkin yhden illan juttuja suunnitellessa.

Sori, ei ole kuvia. :(
 
Salilla käyminen on uskomattoman hyvää terapiaa. Tulee helvetin hyvä olo kun saa sen viimesenkin kyykkysarjan tehtyä ja on ihan tuskissaan, mutta tietää tehneensä sitä jotain taas. Mulle ainakin se salilla käyminen on sellanen henkireikä, että se auttaa jaksamaan kaikesta muustakin läpi. Ja eikö meissä jokasessa asu pieni narsisti? Oishan se joskus kiva olla iso ja näyttää hyvältä. ;)

Terveessä ruumiissa pysyy mielikin terveempänä paremmin, tai ainakin noin minä sen olen ymmärtänyt.
 
Jos kehonrakennuksella tarkoitetaan lihasmassan kasvattamista niin en harrasta sitä. Jos kehonrakennuksella tarkoitetaan kehon suorituskyvyn rakentamista ja kehittämistä niin sitten voin ottaa osaa keskusteluun.
Ihanteeni eivät liity ainoastaan voimaan ja lihaksiin, eivät myöskään pelkkään aerobiseen suorituskykyyn. En ymmärrä mitä hienoa on penkata 200 tai kyykätä 300 jos samalla pystyy hädintuskin juoksemaan edes 2600 metriä Cooperissa. En myöskään ymmärrä mitä hienoa on juosta yli 4000 Cooperissa jos ei pysty penkkaamaan edes omaa painoaan ylös. Ihanteeni on löytää näiden kahden välinen tasapaino. Edit: ei ainoastaan näiden kahden vaan myöskin notkeuden, koordinaation, nopeuden jne.
Tavoitteeni ovat ensisijaisesti terveydessä ja hyvässä olossa. Kroppaa ja mieltä ei voi erottaa toisistaan riippumattomiksi osiksi, ne ovat saman kokonaisuuden eri puolia ja liittyvät saumattomasti yhteen. Toissijaisesti tavoitteeni liittyvät fyysisen suorituskyvyn maksimointiin, eivät millään yksittäisellä osa-alueella vaan niillä kaikilla. Toisaalta tämä ei taas saa syödä kaikkea aikaa niin ettei hengenravinnolle jäisi tilaa. Kolmas syy on treenistä saamani henkinen hyvä olo, muussakin mielessä kuin terve sielu terveessä ruumiissa. Saan nautintoa saavuttaessani jonkin välitavoitteen, huomatessani että kova työ kantaa myös hedelmää ja palkitsee, että olen rehkinyt ja sillä myös jotain saavuttanut.
Jos kehoni olisi kestävämpi ja voimakkaampi 20 kiloa pienemmällä painolla, tavoittelisin sitä. Ulkonäöllä ja lihasmassalla sinänsä ei ole mitään merkitystä harjoittelulleni, ehkä ajattelisin toisin jos kuuluisin jompaankumpaan ääripäähän.
 
Harrastan tätä, koska ei ole tyhmempääkään lajia keksitty. No okei joku petangue tai pesäpallo vie voiton. Ja minusta kehonrakennus harrastuksena on helvetisti viisaampaa kuin kehonrakennus kilpailumielessä.
 
Originally posted by Tomi
Hmmm... Kyllä minä ainakin tunnen ja tiedän sellaisiakin tyttöjä, ketkä ovat erittäin kiinnostuneita lihaksista, varsinkin yhden illan juttuja suunnitellessa.

Sori, ei ole kuvia. :(
Click to expand...

Juu, siis kyllähän sellasiakin on, useimmat kuitenkaan ei. No, eipä mua paljoo paina...
 
Originally posted by Willie
Ihanteeni eivät liity ainoastaan voimaan ja lihaksiin, eivät myöskään pelkkään aerobiseen suorituskykyyn. En ymmärrä mitä hienoa on penkata 200 tai kyykätä 300 jos samalla pystyy hädintuskin juoksemaan edes 2600 metriä Cooperissa. En myöskään ymmärrä mitä hienoa on juosta yli 4000 Cooperissa jos ei pysty penkkaamaan edes omaa painoaan ylös. Ihanteeni on löytää näiden kahden välinen tasapaino. Edit: ei ainoastaan näiden kahden vaan myöskin notkeuden, koordinaation, nopeuden jne.
Click to expand...

Allekirjoitan tämän täydellisesti! Loistava teksti :thumbs:
 
Originally posted by Powerhousu
Juu, siis kyllähän sellasiakin on, useimmat kuitenkaan ei. No, eipä mua paljoo paina...
Click to expand...
No minäpä olen painanut juuri sen vuoksi,että olen tällainen lihaksikas kaljupää...
 
1. voi syödä kunnolla eikä silti paisu kuin ilmapallo
2. parempi olo fyysisesti
3. tuleepahan tehtyä jotakin
4. salilla parempi suihku kuin kämpillä ruikkiva paska sekä myös sauna :evil: :whip:
 
Syy kehonrakennusharrastukseen on sama kuin parturissa käyntiinkin - ulkonäkö. Eli meikälaisellä ainakin ihan puhtaasti ulkonäköseikka. Terveellisyys loppuu siihen kun aloittaa ekan kuurin, koettaa kompensoida sen sitten hyvällä ruokavaliolla, niin kauhun tasapaino säilyy :kippis1:
 
Kehonrakennus on mukavaa, kun saa käydä kolme kertaa päivässä paskalla:piis:
 
Originally posted by Powerhousu
...Mulla on kyllä vahvasti sellanen käsitys, että mitä enemmän treenattu, sitä vähemmän irtoo piparia. Kyllä useimmat naiset ottaa yhden illan hoidoksikin mielummin tavallisen sählynpelaajan kuin kehonrakentajan....
Click to expand...

Hei, tosta Powerhousun threadista puuttuu toi sarcastic-hymiö...

ps.:piis: :haart:
 
Itselleni kehonrakennuksen merkitys korostuu etenkin psyykkiselä tasolla. Salilla voi keskittyä vain treenaamaan ja jättämään murheet ja stressi ulko-ovelle. Tottakai samanlaisen tunteen pystyy saamaan mistä tahansa lajista, mutta ainakin itselle tämä on toiminut parhaiten. Muita tärkeitä motiiveja tälle harrastukselle on mm. sosiaalinen piiri, samanhenkiset kaverit joiden kanssa on mukava jutella muustakin kuin opiskelusta tms ; itsensä kehittäminen, henkisesti ja fyysisesti, on mukava nähdä kropassa muutoksia parempaan sen takia, että on itse tehnyt jotain sen hyväksi, kehonrakennus kehittää itsekuria ja tekee sinusta paremman ihmisen, :rolleyes: vaikutuksen näkee mm. parempana itsetuntona; täytyy myös myöntää, että kyllä se ulkonäönkin mahdollinen parantuminen on aina plussaa...
 
Back
Ylös Bottom