Vilhon mukaan kaikki alkaa siitä kun elimistö ei ehdi palautumaan aikaisemmasta treenistä. Ihmisen autonominen hermosto, eli tahdosta riippumattomat toiminnot, jaetaan sympaattisiin ja parasympaattisiin toimintoihin. Sympaattisen hermoston toiminnot ovat kehon energiavarastoja kuluttavia, kun taas parasympaattisen hermoston toiminta auttaa elimistöä palautumaan. Kovassa treenissä sympaattinen hermostomme ärsyyntyy ja levossa käytämme parasympaattista hermostoa kovista treeneistä palautumiseen. Mitä tapahtuu jos toinen puoli toiminnoista on jatkuvasti ylirasituksen alaisena?
Vilho käytti esimerkkinä villieläimiä, kuten vaikkapa leijonaa, valtaisaa voimakasta ja lihaksikasta eläintä. Leijona makoilee päivät pitkät suorastaan laiskotellen. Sitten tulee tilanne, jossa ruokaa pitää saada ja alkaa eläimellinen ajojahti. Leijona rasittaa lyhyessä hetkessä täydellisesti koko elimistönsä ja saa saaliinsa kiinni. Saalis syödään ja kulutettu energia saavutetaan takaisin. Sitten mennään takaisin täydelliseen lepotilaan. Leijona käy äärisuorituksissa, mutta tasapainottaa palautumisen äärimmäisellä levolla.
Toinen esimerkki, josta oli Vilhon mukaan tehty
mielenkiintoinen tutkimus, oli tenniksen pelaajat, joiden kehon rasitustilaa tarkkailtiin pelin aikana. Tenniksen pelaajat, kuten leijonatkin, käyttävät valtavan määrän energiaa ottelun aikana. Kuitenkin pelaajat pystyivät kuin ihmeen kaupalla jatkamaan rasittavaa peliä. Kävi ilmi, että syöttöjen välissä ja ennen syöttöä tehdyt maneerit, oli se sitten pallon pompottelu tai mailan pyörittely, aiheutti ns. mikrotason palautumista, koska pelaajat vaihtoivat hetkellisesti sympaattisen hermoston puolelta parasympaattisen hermoston puolelle.
Tämä tutkimus mm. osoitti sen, että jatkuva tasapainottelu hermoston toimintojen välillä on avain kehittymiseen tai ainakin ylikunnon välttämiseen. Miksi muuten useasti se leppoisin sarjataukomies on monesti myös salin lihaksikkain kaveri ja se laput korvilla edestakaisin suhaava "kilpailija" tuntuu polkevan paikallaan kehityksessä? Tämä on provo, mutta itse näen tuota aika paljonkin omalla salillani. Voisiko olla, että se jutustelu ja hermoston välillä tapahtuva "vaihtelu" nimenomaan aiheuttaa tätä mikrotason palautumista, ja sarjaan sitten napsautetaan täydet tehot päälle? Broscience osastolla mennään taas, mutta hauska spekuloida!