Jeu, rakentava kritiikki on asia erikseen, joka voi auttaa kuvaajaa eteenpäin, jos hän ottaa neuvosta vaarin ja kritiikki vain palvelee niitä asioita, joita kuvaaja yrittää teoksillaan tavoittaa.
Itse olen kuitenkin sitä mieltä harrastelijatason kuvista, että jos ei ole mitään hyvää sanottavaa, niin silloin on parempi pitää fiilikset omana tietonaan.
Joistain yleisesti tunnustetuista vakaalla arvostuksen alustalla seisovista kuvallisista teoksista on ehkä hieman eri asia hakea muita kuin vallitsevia näkökantoja ja antaa rankkaakin kritiikkiä. Kun silloin liikutaan jo enemmin taidehistorioinnin puolella, kuin yksilöön kohdistuvan lattaamisen maastossa.
Moni kuvaaja saattaa kokea alkutaipaleella rankan kritiikin hyvinkin vahvasti ja harrastustaan jarruttavana. Ja päinvastoin pieni motivointi voi startata nuoressa kuvaajassa innostuksen ja tuoda piilossa olevan potentiaalin esiin ja auttaa häntä löytämään oman "äänensä."
Jo koulumaailmassa törmää tuollaiseen opettajilta tulevaan tylytykseen,
jota moni nuori ei pysty käsittelemään. Ja monta kertaa, kun "kritiikin" takaa puhuu kateus sm. negatiiviset hommelit....
Harrastelijavalokuvaukseenkin voisi suhtautua samalla avuliaalla aksentilla, kuin mitä palauteessa nyyppäreille(like me) aloittelijoiden osaston punttisalithreadeissa.
"Ne jotka osaa, tekee mitä vaan ja ketkä eivät, ryhtyvät opettamaan...." ;)
Ja mörriä kehiin: