Massatasapainomalli vs. energiatasapainoteoria

Meta title: đŸ’„ Massatasapainomalli vs. energiatasapainoteoria – painonhallinnan kaksintaistelu ilman selvÀÀ voittajaa

Meta description: Keskustelua painonmuutoksen mekanismeista, teorioiden eroista ja tutkimuksista – kumpi selittÀÀ paremmin, ja voiko totuus olla nĂ€iden vĂ€lissĂ€?**


Status
Viestiketju on suljettu.
Energia ei katoa mystisesti johonkin ilman vaikutusta painoon, vaikka hapenkulutus vaihteleekin pÀivittÀin. Jos energiankulutus ja -saanti eivÀtt ole tasapainossa pitkÀllÀ aikavÀlillÀ, ylijÀÀmÀ varastoituu rasvana tai muuna kudoksena, ja alijÀÀmÀ johtaa painon laskuun.
Jep.
Mutta.
Jos alkutilanteessa kehonpaino tai koostumus ei muutu.
Nyt koehenkilöt syövÀt 50g hiilaria ja toinen 50g rasvaa tÀhÀn pÀÀlle.
MistÀ se ylimÀÀrÀinen kudos muodostuu? Kun fyysistÀ tavaraa tulee rakennusaineeksi yhtÀ paljon?
 
Anssille kysymys. NÀitÀ lueskellessa nousee vÀÀjÀÀmÀttÀkin mieleen, ettÀ miten tÀmÀ massatasapainomalli olisi tavallisen salijampan hyödynnettÀvissÀ? Energiatasapainoteorian avulla on tÀhÀn mennessÀ lukemattomat onnistuneet pudottamaan tai nostamaan painoaan ja sen soveltaminen on kÀytÀnnössÀ hyvin yksinkertaista.
Jos otetaan esimerkiksi tuossa sinun tutkielmassasi oleva 100 g glukoosia, niin se on energiatasapainoteorian mukaan helppo laskea 4 kcal x 100 g = 400 kcal. Mutta mbm:ssÀ pitÀisi tietÀÀ kuinka paljon siitÀ muodostuu vettÀ ja hiilidioksidia (207 g tutkielman mukaan) ja millÀ tahdilla se poistuu kehosta (riippunee henkilöstÀ).

Miten mbm on siis hyödynnettÀvissÀ tavallisen ihmisen jokapÀivÀisessÀ toiminnassa, joka ei todennÀköisesti yllÀ mainittuja asioita tiedÀ? Vai onko mallin hyödynnettÀvyys varattu puhtaasti vain korkeamman koulutuksen omaaville?
Helposti ymmÀrrettÀvÀ esitys tulossa ASAP (muutama vuosi sitten nÀin)
 
Helposti ymmÀrrettÀvÀ esitys tulossa ASAP (muutama vuosi sitten nÀin)
Jep, esitystÀ ilmankin pÀrjÀÀn, mutta muutaman lauseen selitys olisi kiva. Hiukan vaan epÀilen, ettÀ sellaista ei ole tai tosiaan ei ole tavallisille tallaajille tarkoitettu edes. Fakta vaan on, ettÀ jos ei perusideaa saa lyhyesti selvitettyÀ siten, ettÀ sen hyödyntÀmisen tyhmempikin siitÀ tajuaa, niin ei kovin laajaa suosiota tule idea nauttimaan.
 
Hermot menee maata toimettomana, mutta jutut jatkuvat heti kun nilkkatilanne parantumaan pÀin.
 
Ei jaksa koko ajan maata, joten korjaan tÀhÀn vÀliin yhden pinttyneen harhaluulon.

Termodynamiikan 1. pÀÀsÀÀntö eli energia sÀilymislaki EI kerro mitÀÀn jÀrjestelmÀn massan muutoksista.

Matemaattisesti tÀmÀ esitetÀÀn seuraavalla kaavalla:

ΔU = Q − W

đŸ”č MissĂ€:
  • ΔU = SisĂ€energian muutos (JĂ€rjestelmĂ€n kokonaisenergian muutos)
  • Q = JĂ€rjestelmÀÀn siirtyvĂ€ lĂ€mpöenergia (positiivinen, jos lĂ€mpöÀ lisĂ€tÀÀn, negatiivinen, jos lĂ€mpöÀ poistuu)
  • W = JĂ€rjestelmĂ€n tekemĂ€ työ ympĂ€ristöön (positiivinen, jos jĂ€rjestelmĂ€ tekee työtĂ€ ulospĂ€in, negatiivinen, jos siihen tehdÀÀn työtĂ€)
Termodynamiikka tarkoittaa lÀmpöoppia ja lÀmmöllÀ ei ole massaa.
 
Viimeksi muokattu:
Tismalleen! Ja koska kalori tulee kreikankielisestÀ lÀmpöÀ tarkoittavasta sanasta ei kaloreilla ole kehonpainonmuutosten kanssa mitÀÀn tekemistÀ.
 
Tismalleen! Ja koska kalori tulee kreikankielisestÀ lÀmpöÀ tarkoittavasta sanasta ei kaloreilla ole kehonpainonmuutosten kanssa mitÀÀn tekemistÀ.
Massa on vielĂ€ massa EtelĂ€-Afrikassa, kuten Eput lauloivat, ei siinĂ€ mistÀÀn kaloreista puhuttu, saati energiatasapainosta, ja miksipĂ€ olisikaan, eivĂ€thĂ€n nuo liity toisiinsa ☝
 
Vittu ku loppu loma, olis niin siistiÀ ku olisi tÀÀ viikko lomaa, vois vetÀÀ mÀrkÀÀ, syödÀ poppareita ja seurata tÀmÀn bussin ajoa kallioleikkaukseen asti, ei tÀssÀ viikkoa kauempaa voi mennÀ
 
Jep.
Mutta.
Jos alkutilanteessa kehonpaino tai koostumus ei muutu.
Nyt koehenkilöt syövÀt 50g hiilaria ja toinen 50g rasvaa tÀhÀn pÀÀlle.
MistÀ se ylimÀÀrÀinen kudos muodostuu? Kun fyysistÀ tavaraa tulee rakennusaineeksi yhtÀ paljon?

No sitten voidaan ajatella, ettÀ ylimÀÀrÀinen kudos koostuu pÀÀasiassa rasvasta, mutta myös glykogeenista ja siihen sitoutuneesta vedestÀ. Hiilarit tÀydentÀÀ ensin glykogeenivarastoja, ja ylimÀÀrÀinen glukoosi voidaan muuttaa rasvaksi. Rasva taas varastoituu suoremmin rasvakudokseen. Eli vaikka molemmat saavat 50g lisÀÀ ravintoa, niiden kÀsittely kehossa (metabolia) on erilaista, mutta ylijÀÀmÀ varastoituu lopulta johonkin.
 
Ei jaksa koko ajan maata, joten korjaan tÀhÀn vÀliin yhden pinttyneen harhaluulon.

Termodynamiikan 1. pÀÀsÀÀntö eli energia sÀilymislaki EI kerro mitÀÀn jÀrjestelmÀn massan muutoksista.

Matemaattisesti tÀmÀ esitetÀÀn seuraavalla kaavalla:

ΔU = Q − W

đŸ”č MissĂ€:
  • ΔU = SisĂ€energian muutos (JĂ€rjestelmĂ€n kokonaisenergian muutos)
  • Q = JĂ€rjestelmÀÀn siirtyvĂ€ lĂ€mpöenergia (positiivinen, jos lĂ€mpöÀ lisĂ€tÀÀn, negatiivinen, jos lĂ€mpöÀ poistuu)
  • W = JĂ€rjestelmĂ€n tekemĂ€ työ ympĂ€ristöön (positiivinen, jos jĂ€rjestelmĂ€ tekee työtĂ€ ulospĂ€in, negatiivinen, jos siihen tehdÀÀn työtĂ€)
Termodynamiikka tarkoittaa lÀmpöoppia ja lÀmmöllÀ ei ole massaa.

Termodynamiikan 1 pÀÀsÀÀntö ei sinÀnsÀ kerro massan muutoksista, mutta ihmiskehossa energia ja aine kulkevat kÀsi kÀdessÀ. Ravinnosta saatu energia tulee fyysisen aineen mukana, ja jos sitö tulee enemmÀn kuin kuluu, ylimÀÀrÀ varastoituu kudoksina (rasva, glykogeeni jne.). Vastaavasti alijÀÀmÀ johtaa kudosten purkamiseen. Eli vaikka lÀmpö ei ole massaa, energiatasapaino vaikuttaa suoraan kehon painoon.

Nyt vaikuttaa siltÀ ettÀ keskityt pelkÀstÀÀn termodynamiikan 1 pÀÀsÀÀntöön ja sen matemaattiseen muotoon, mutta ohitat aineen sÀilymislain ja biologisen todellisuuden.
 
Massatase ja energiatase on erillisiÀ taseita ihmiselimistössÀ.
 
Ne ovat melko kiinteÀsti yhteydessÀ, mutta massatasapaino ratkaisee aina kaikkien jÀrjestelmien massan muutoksen.
 
Mites jos autossa, vaikkapa modatussa Ford transitissa on sama painomÀÀrÀ polttoainetta tankissa RE85 vs 98E5.

PitÀisikö nÀillÀkin pÀÀstÀ sama mÀÀrÀ kilometrejÀ ennenkuin polttoaineen massa saavuttaa 0kg tankissa?
 
Mites jos autossa, vaikkapa modatussa Ford transitissa on sama painomÀÀrÀ polttoainetta tankissa RE85 vs 98E5.

PitÀisikö nÀillÀkin pÀÀstÀ sama mÀÀrÀ kilometrejÀ ennenkuin polttoaineen massa saavuttaa 0kg tankissa?
Jos tankissa olisi yorkkia niin kilometrejÀ tulisi paljon massan vÀhetessÀ!
 
Mites jos autossa, vaikkapa modatussa Ford transitissa on sama painomÀÀrÀ polttoainetta tankissa RE85 vs 98E5.

PitÀisikö nÀillÀkin pÀÀstÀ sama mÀÀrÀ kilometrejÀ ennenkuin polttoaineen massa saavuttaa 0kg tankissa?
Hmmm đŸ€” MillĂ€lailla ajattelit ettĂ€ Ford olis modattu?
 
Herra isÀ ja taas mennÀÀn aivan samalla kaavalla kuin pari vuotta sitten.

1. joku esittÀÀ asiallisen kysymyksen -> manninen vittuilee
2. "vastaan kyllÀ kysymyksiin kun kerkiÀn" -> ei vastaa
3. Jaksaa kyllÀ kirjoittaa kaikkea muuta ja linkata videoita.

Jatka samaan malliin.
 
Mielenkiintoinen historiallinen lappu, joka liittyy suoraan massatasapainomittauksiin:

The Weighing Chair of Sanctorius Sanctorius: A Replica


SelitĂ€n ensin taustaa, jotta ymmĂ€rrĂ€tte mitĂ€ ajan takaa. Massan sĂ€ilymislaki (the Law of Conservation of Mass) on kĂ€ytĂ€nnössĂ€ aina jĂ€tetty huomioimatta lihavuustutkimuksissa, vaikka se tarjoaa tarkemman viitekehyksen erityisesti tilanteissa, joissa ruokavalion energiaravintoaineiden jakauma muuttuu merkittĂ€vĂ€sti. Massan sĂ€ilymislaki ei ole mikÀÀn uusi keksintö, joten miksi ihmeessĂ€ se on ignoroitu? Uskoisin, ettĂ€ syynĂ€ on Einsteinin kuuluisa yhtĂ€lö E=mcÂČ. Itse kaavassa ei ole vikaa, vaan sen merkitys on ymmĂ€rretty vÀÀrin biologisten jĂ€rjestelmien osalta.

YhtĂ€lön pointti on seuraava: Energia ja massa ovat eri ilmenemismuotoja samasta asiasta. YhtĂ€lö siis kertoo, ettĂ€ massa voidaan muuttaa energiaksi ja pĂ€invastoin. TĂ€mĂ€n vuoksi se tunnetaan myös nimellĂ€ massa-energiaekvivalenssi. Ja tĂ€ssĂ€ yhteydessĂ€ termi ekvivalenssi tarkoittaa sitĂ€, ettĂ€ energia ja massa ovat samanarvoisia. TĂ€mĂ€n pohjalta on sitten vedetty nĂ€ennĂ€isen looginen johtopÀÀtös, ettĂ€ energiatasapaino ja massatasapaino ovat sama asia ihmisen kehossa. TÄMÄ EI SIIS PIDÄ PAIKKAANSA.

Mutta historiaan: Sanctorius teki nimenomaan massatasapainotutkimuksia, ja jostain syystÀ myöhemmin siirryttiin kaloreiden pariin. llmeisesti tutkijat luulivat Einsteinin yhtÀlön perusteella, ettÀ kun mÀÀritÀmme energiatasapainon, mÀÀritÀmme samalla massatasapainon.

Nyt takaisin lepuuttamaan kinttua. Huomenna jatkuu.
 
Viimeksi muokattu:
Mites koipi jakselee? Katoin vÀhÀn aikaa sitten keskusteohjelman jossa oli mm. Petteri Jussila ja sinÀ. Liittyi ternimaitokapseleihin. Muistatko tÀmÀn ja mikÀ fiilis siitÀ jÀi?
 
Status
Viestiketju on suljettu.
Back
Ylös Bottom