Miten aloitit salilla käynnin?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja r0hmu
  • Aloitettu Aloitettu
Tajusin tossa vasta mikä oli tärkein syy mulle aloitukseen. Lähes 100% samat kehonmitat omaava kaverini alkoi käymään salilla ja sitten alko vituttamaan tulevaisuuden näkymä, jossa hän on vahvempi ja lihaksikkaampi.
Nyt olen pienemmissä rasvoissa ja ~20cm suuremmalla rinnanympäryksellä. Success!
 
Armeijassa kävin parin kaverin kanssa joutessani puntilla ja pakollisessa penkkikokeilussa 50 kiloa jäi rinnalle. :( Siitä sisuuntuneena aloitin säännöllisen punttijumpan.
 
Joskus 5-luokalla katottiin kavereitten kaa paljon nostetaan penkistä, joku 34g tais nousta ja painoin alle 40kg, se oli ensi kosketus painonnostoon. Sitten ylä-asteella kävin välillä isän futisjoukkueen mukana punttisalilla, mutta vain katselemassa. Sitten tuossa syksyllä isän käsi leikattiin ja se meni kuntouttaan sitä salille ja otti mut mukaan, sit ruvettiin käymään säännöllisesti ja siittä se sit lähti. Tätä ennen tyttöystävä vinku että voisit käydä salilla, kun et jaksa edes nostaa mua. No nyt käyn 4kertaa viikossa ja siittä vasta kitistäänki, kun ollaan kuulemma koko aika salilla.
 
Pituuskasvu pysähty ja venyin pulkannaruks. Painoa oli 184 pitkänä joku 60 kg. Tuntu ettei pysy tolpillaan, jos joku vähänkään innostu tyrkkimään. Ei ollu voimaa laittaa vastaan ja sehän otti nuppiin.
Aluks salilla käynti oli satunnaista, pari kertaa viikkoon, penkkimaksimin kasvatusta. Alotellessa taisin nostaa joku 35-40kg :)
Jossain vaiheessa sitä alko enemmän kiinnostaa ohjelmat ja ravintopuolikin. Otin asioista selvää ja tulin siihen tulokseen, ettei maailmassa kyllä yhtä aitoa nautinnonlähdettä ole kun liikunta. Parisuhteissa on omat koukeronsa ja aineista nyt tuskin tarvii alkaa puhumaan. Liikunnan plussat on vaan niin järjettömän suuret ja tuntuu hullulta miten niin monet ei sitä tajua.
Mulla ihan haluamattakin kirpoaa hymy huulille kun alkaa salilla lämmittelemään ja stereot pauhaa jotain tosi räväkkää mättöä. Pistää sellasen endorfiinin kiertoon, ettei kyllä salipäivien jälkeen mieltä paina pahimmatkaan huolet.
Nyt on kahdessa ja puolessa vuodessa 25 kiloa ruumiinpaino noussu, rasvaprosentti juossut koko matkan 12 tietämillä. Rahaa uponnut vaan sen verran mitä proteiineihin on mennyt. Sali ja liikunta ylipäätään on ehdottomasti auttanu niin fyysisesti, henkisesti kun sosiaalisestikin. En kyllä löydä mitään haukuttavaa. Kaikki vaan salille painoja repimään!
 
jookke sanoi:
Tätä ennen tyttöystävä vinku että voisit käydä salilla, kun et jaksa edes nostaa mua. No nyt käyn 4kertaa viikossa ja siittä vasta kitistäänki, kun ollaan kuulemma koko aika salilla.
Click to expand...

Ei helvetti, kuulostaa tosi hienolta naiselta. :D

edit. Joko muuten jaksat nostaa sen?
 
No kyllä mää sen nostaa jaksoin tietenkin, ku painaa ehkä 53kg 167cm pitkä, mutta se vittuili vaan. Nykyään se käyttää tätä mun sali harrastusta hyväkseen, ja tekee tyyliin tälläsiä temppuja "Ota pelti uunista, ku sää siellä salillaki käyt" :love: .
 
Uhosin kaverille että kyllähän minä aina sen 80kg nostan penkistä ja sit koval luottamuksel salille ja vituiksihan se meni. koko luokka nauro. nyt monta vuotta eteenpäin ja pena ykkönen otettu 180kg natuna =) VOITINPAS PERKELE
 
joskus noin vuosi sitten hajotin polvesta kierukan bmx pyöräilyn seurauksena ja sitten kun kuntoutus ei meinannu lääkärin antamin kotikonstein avulla onnistua päätin mennä salille sit parantelemaan jalkojen lihaksistoa ja siitä se innostus sitten tuli.
 
Kaveri oli muuttamassa lähistölle, ja yks ilta kun juotiin kaljaa mun luonan niin kaveri uhkas että alkaa sitten raahaamaan mua salille. Sen muutaman viikon totuttelin ajatukseen, aloin lueskelemaan pakkista ja hommasin toisen kaverin kautta ekat prodetkin (alennuksella). Eräänä vapaapäivänä sitten lähdin koulun salille, ja tulostin mukaani arskan G6:n. Pari seuraavaa päivää oli paikat aivan jumissa, mutta tavaksi jäi. Sali tosin vaihtui kunnolliseen aika nopeasti.


Aloittamisesta on nyt 7kk, paino noussut 15kg ja kyllähän se jossain näkyykin. Vähän mahakin kasvanut, mutta dietin aika ei ole vielä. :)
 
delkeke sanoi:
Polvi paskaks fudiksessa ja salille kuntouttamaan, aloin sitten tekee muutakin siinä samalla.
Click to expand...

YouTube - MARKUS RUHL EVOLUTION IN 11 YEARS, 0:40 - Ei ois arvannu että ite Ruhlinkin kirjottelee tänne. :D


No joo, ite aloin käydä salilla kun lopetin fudiksen ja piti jotain keksiä. Punttaamisesta tulikin sitte ihan intohimo ja harrastus varmaan jatkuu niin kauan kun nyt sängystä ylös pääsee.
 
Itellä oli tuossa viimekesänä kaverin painostuksella. Tuli kyllä piettyä taukoa, mutta taas saman kaverin painostuksella salille! :)
 
Näin minä...

vuosi oli -71 ja viljasäkkien kantamisella aloitin kotimaatilalla. Todenteolla aloitin bodybuildingin vasta -73 kun näin Keijo Reimanin poseerauskuvan jossain bodylehdessä. Siitä se lähti...
 
Omasta aloitteesta, koska uudella paikkakunnalla (Stadin ydinkeskustassa) ei ollut välittömässä läheisyydessä muita sopivia liikuntamahdollisuuksia (ellei lenkkeily, rullaluisteleminen tai muut tylsät ulkohomopaska-lajit lasketa). Fyysistä peruskuntoa oli kuitenkin pakko pitää yllä.
 
Sain joululahjaks käsipainot (kun oikeastaan niitä pyysin), ja olin miettinyt salilla käyntia jo jonkin aikaa, mutta tämän vuoden (2010) alussa aloitin käymään. Aluksi tuntui vähän oudolta, mutta nykyisin siellä on jo ihan mukavaa (kokemusta vajaa 4kk kuitenkin vaan). tuntu vaan ettei tulokset kasva, mutta se voi olla mielikuvituksenkin tulosta (:
 
En muista miten päädyin salille kokeilemaan penkkienkkaa 13v, mutta sain 65kg ja samantein jäin koukkuun.
 
Kavereiden kanssa alettiin käymään huvikseen, siitä se sitten lähti kiihtyvää vauhtia ja tahtia kasvamaan se into punttista kohtaan ja nyt sitä tulee tahkottua todellisella motivaatiolla ja oikein kunnolla.:)
 
Helmikuussa 2008 menin korkeakoulun salille pitempään käyneen luokkakaverin kanssa. Siitä asti nyt käynyt 2-4 kertaa viikossa, ja loppua ei näy. Kyllähän siitä tulee aika tärkeä osa elämää.
 
Back
Ylös Bottom