Ketoosi on lähtökohtaisesti ihmiselle selviytymismekanismi. Aikanaan ennen sivilisaatioiden kehittymistä ja vielä nykyaikanakin joissain päin maailmaa, ihminen ei ole aina saanut ruokaa tasaisesti kaikista lähteistä, vaan sen on ollut makrojen osalta suppeamassa ruokavaliossa ja joskus pidempiä aikoja kokonaan ilman ruokaa.
Ihminen on sekasyöjä, eli omnivore, me emme ole herbivoreja, jotka ovat puhtaasti kasvissyöjiä. Ketoosin takia me emme kuole jos esim kylminä aikoina ei ole saatavilla mitään hiilihydraattia.
Kun metsästäjä-keräilijä ihminen joutui tilanteeseen ettei hiilihydraattia tai ruokaa saatu ollenkaan, ketoosin avulla ihminen on evoluutiossa kehittynyt käyttämään rasvaa tehokkaasti energiaksi. Syötyä rasvaa ja kehon omia rasvavarastoja. Glukoosi on aivojen polttoaine ja ilman hiilihydraattia maksa muuntaa rasvahappoja ketoaineiksi, jotka ovat erittäin tehokas energianlähde, ne pitää ihmisen toiminnassa, niin aivot, hermoston kuin lihakset.
Ketoosi suojaa samalla lihaksia, ilman ketoaineita, elimistö polttaisi nopeaan lihasmassaa gluukoosiksi ja kun lihakaset olisi poltettu, ei enää olisi energiaa saatavilla. Ultimaalisesti ilman ruokaa kun tarpeeksi pitkään ollaan, keho käyttää rasvahappoja energiaksi ja kun rasvavarastot tyhjenee, puretaan lihasmassaa energiaksi viimeisenä selviytymiskeinona.
Energiaa ihmisellä on rasvana hurjasti verrattuna glukoosiin. Kun hiilarit lopetetaan, ei montakaan päivää mene kun glylogeenit loppuu ja hiilihydraattien käyttö energiaksi stoppaa, kun taas rasvavarastoilla voidaan mennä viikkoja ja mahdollisesti kuukausia kuolematta. Ihminen ei siis tarvitse hiilihydraattia mihinkään selviytyäkseen hengissä.
Ketoosi ei ole siis mikään viimeinen oljenkorsi ennen kuolemaa, vaan ihmisen luonnollinen vaihtoehtoinen hyvin tehokas energiamalli joka on myös nykyihmiselle erittäin toimiva tapa syödä.
